TUOKO APOTTI VERONMAKSAJILLE HYÖTYJÄ?

Apotti on jo vuosien ajan herättänyt kiivasta keskustelua ja tunteiden paloa. Se tarkoittaa sitä, että liikumme alueella, joka koskettaa. Tässä juttusarjassa käsittelemme yksi kerrallaan Apottiin liittyviä yleisimpiä myyttejä. Onko Apotti siis vain rahareikä vai saammeko veronmaksajina tästä hyötyä?

Sote-menot kasvavat yli 5 prosentin vuosivauhtia – toimiva tietojärjestelmä on elinehto toiminnan muutokselle

Apotti-kuntien SoTe-menot ovat yli 3,11 miljardia euroa vuodessa ja kustannukset kasvavat noin 5 prosentin vuosivauhtia. Tämä tarkoittaa sitä, että samalla nykymenolla kustannukset kasvavat joka vuosi yli 155 miljoonaa euroa. Tämän käyrän suunnan muuttaminen ei onnistu ilman toimivaa asiakastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmää. Tarvitaan isoja toimintatapojen muutoksia ja tiedolla johtamista. Apotin ensimmäinen käyttöönotto on vuonna 2018.

Parempaa terveyttä ja hyvinvointia nykyjärjestelmien hinnalla

Me veronmaksajat maksamme tällä hetkellä Apotti-alueella yli 40 miljoonaa euroa vuodessa nykyisistä asiakas- ja potilastietojärjestelmistä, jotka eivät toimi sujuvasti eivätkä edistä toiminnan kehittämistä. Apotti-alueella on tällä hetkellä käytössään satoja erilaisia järjestelmiä, jotka eivät kunnolla kommunikoi keskenään. Apotissa kaikki asiakas- ja potilastiedot löytyvät yhdestä järjestelmästä paikasta riippumatta. Apotin vuosittainen kokonaiskustannus on käyttöönoton jälkeen noin 43 miljoonaa euroa vuodessa. Apotti maksaa kustannushyötyanalyysin perusteella itsensä takaisin seitsemässä vuodessa. Suurimmat taloudelliset hyödyt muodostuvat toimintatapojen muutoksesta ja käytössä olevan tiedon nykyistä tehokkaammasta hyödyntämisestä sekä toiminta- ja palveluprosessien tehostumisesta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille jäisi enemmän aikaa potilaille ja asiakkaille.

On tutkittu tosiasia, että 10 % väestöstä synnyttää noin 80 % SoTe-kustannuksista. Apotti-järjestelmän avulla pystymme kohdentamaan palveluita ja mahdollistamaan sen, että palveluita eniten tarvitsevat todella saavat niitä. Järjestelmä parantaa myös ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan hoitoonsa. Tulevaisuudessa potilaan tai asiakkaan ei aina tarvitse tulla vastaanotolle tai sairaalaan asti, vaan hän voi hoitaa asiansa esimerkiksi etävastaanotolla ja hyödyntää sähköistä palveluportaalia. Oikean tiedon ja Apotti-järjestelmän avulla hoitohenkilöstö pystyy myös kohdistamaan komplikaatioita ehkäiseviä palveluita riskiryhmiin kuuluville ihmisille. Tämä säästää niin kallisarvoista aikaa kuin rahaa. Apotti mahdollistaa tämän.

Palveluiden kohdistaminen toisi diabetes II hoidossa miljoonasäästöt

Hyvänä esimerkkinä terveydenhuollon tehostamismahdollisuuksista toimii II-tyypin diabetes. Diabetes on ikävä tauti, jonka vuosittaiset kustannukset yhteiskunnalle ovat miljardiluokkaa, tällä hetkellä yli 11 % terveydenhuollon kokonaiskuluista. Kaduillamme kulkee yli 150 000 ihmistä, jotka tietämättään kantavat verisuoniaan, hermojaan ja munuaisiaan kalvavaa tautia. Oikea-aikaisen tiedon ja Apotti-järjestelmän avulla hoitohenkilöstö pystyy kohdentamaan palveluita juuri niihin riskiryhmään kuuluviin potilaisiin, joihin ennaltaehkäisy kannattaa keskittää. Koulutus, kannustus ja itsehoito ovat keskeisiä ehkäisyn keinoja, joissa erilaiset omahoitosovellukset ja hoitoa tukevat IT-ratkaisut voivat tuottaa paljon hyötyjä. Komplisoitunut diabetespotilas maksaa nimittäin 24 kertaa enemmän kuin komplisoitumaton (*Duodecim).

Apotin toiminnanohjauksella estetään päällekkäiset laboratoriotutkimukset

Laboratoriotutkimuksia määrätään HUS erikoissairaanhoidossa noin kymmenen miljoonan euron edestä vuosittain. Apotti-kuntien perusterveydenhuollossa laboratoriokokeiden kustannukset ovat vuositasolla noin 6 miljoonaa euroa. Tänä päivänä ammattilaisilla on haasteita hahmottaa tehdyt tutkimukset kattavasti. Juuri otettuja laboratoriokokeita voidaan joutua määräämään uudelleen tarpeettomasti, koska tieto otetuista kokeista ei järjestelmien välillä yksinkertaisesti kulje. Lisäksi hoitokäytännöissä on eroja, mistä johtuen laboratoriotutkimusten määräämisessä on eri käytäntöjä. Järjestelmäuudistuksen myötä päällekkäiset ja hoidon kannalta tarpeettomat laboratoriotutkimukset vähenevät. Apotin toiminnanohjaus antaa työkalut kohdentamaan tutkimukset paremmin.

Lääkitysvirheiden vähentäminen vaikuttaa suoraan hoitoaikojen lyhentymiseen

Lääkitysvirheet ovat suurin terveydenhoidon haittatapahtumaluokka, jonka vaikutukset mm. hoitoaikojen pidentymiseen sekä sairastavuuden ja kuolleisuuden lisääntymiseen ovat merkittävät. Nykytilanteessa lääkitystiedot eivät siirry järjestelmien välillä ja tämä on todellinen uhka potilasturvallisuudelle. Lääkityksen kaksoiskirjaukseen ja/tai validointiin järjestelmästä toiseen liittyy merkittävä virheiden vaara erityisesti kiireisessä päivystystilanteessa. Apotti-järjestelmässä lääkitystiedot kirjataan kerran ja ne löytyvät ajasta ja paikasta riippumatta yhdestä järjestelmästä.

Apotin painehaavaohjelmalla miljoonasäästöt

Painehaavojen (makuuhaava)aiheuttamat suorat kustannukset Suomessa ovat 350–525 milj. euroa vuodessa, mikä on 2-3 % terveydenhuollon kuluista. Painehaavojen ehkäisyn vaatimat investoinnit taas ovat vain 10 % painehaavojen aiheuttamista kustannuksista (* Demarre ym. 2014). Apotti-järjestelmän painehaavaohjelmalla pystytään ohjaamaan terveydenhuollon ammattilaisia kiinnittämään erityistä huomiota painehaavojen ehkäisyyn ja tunnistamiseen. Tällöin järjestelmä konkreettisesti muistuttaa, milloin ja minkälaisia hoitotoimenpiteitä pitää tehdä. Hyödyt eivät ole ainoastaan potilaille inhimilliset, vaan yhteiskunnalle myös taloudellisesti merkittävät.

Apotti-järjestelmä yhdistää ensimmäisenä maailmassa sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot samaan järjestelmään

Tämä on uraauurtavaa ja avaa huikeita mahdollisuuksia. Esimerkiksi jos vastaanotolle tulee lapsi, jolla on paljon epätavallisia mustelmia, tutkii Apotti-järjestelmä automaattisesti muita käyntejä nopeammin ja tehokkaammin, kuin yksikään ihminen ikinä kykenisi, yhdistää tietoja sosiaalihuollosta ja vastaavantyyppisten tietojen tullessa esille ehdottaa ammattilaista harkitsemaan ilmoitusta sosiaalihuollolle mahdollisesta kaltoinkohtelusta. Lopullisen päätöksen ilmoituksen lähettämisestä tekee luonnollisesti terveydenhuollon ammattilainen. Jos järjestelmä voi yhdenkään lapsen kohdalla edesauttaa kaltoinkohtelun nopeampaa havaitsemista, on se kannattava.

Lista Apotin veronmaksajille tuomista hyödyistä muodostuisi helposti romaanin mittaiseksi, mutta todettakoon, että hyötyjä on laskettu toteutuvaksi yli 100 miljoonan euron edestä vuosittain. Tärkeintä on, että potilasturvallisuus paranee, palveluista kehitetään yhä asiakaslähtöisempiä ja toiminnanohjauksella pystymme parantamaan hoitokäytäntöjämme ja toimintatapojamme.