Tiedolla johtaminen ja rakenteinen kirjaaminen ovat Apotti-järjestelmän ydintä

HUSin kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri, arviointiylilääkäri Sami Pakarinen on siirtynyt Apotti-järjestelmän kehittäjän roolista järjestelmän käyttäjän rooliin. Digitalisaation, tiedolla johtamisen ja Big Datan eli massadatan mahdollisuudet kiinnostavat häntä ja siksi hän toimi muiden töiden ohella aiemmin kolme vuotta Apotti-asiantuntijana kehittämässä kardiologian toiminnallisuuksia Apotti-järjestelmässä. Lisäksi hän on toiminut alusta alkaen yhtenä vetäjänä Terveyskylän Sydäntalon digitalisaatiohankkeessa.

Sami Pakarinen oli mukana jo Apotti-järjestelmän ensimmäisessä käyttöönotossa HUS Peijaksessa kahden ja puolen kuukauden ajan. Kun hän pari vuotta myöhemmin oli Haartmanin sairaalan sisätautien ylilääkärinä ottamassa järjestelmää Haartmanin sairaalassa käyttöön, olivat keskittymiskohteet selvillä.

− Haartmanin sairaalan käyttöönotto meni hyvin, kun keskityimme moniammatillisessa sairaalaympäristössä yhdessä sovittuihin työnkulkuihin ja ennalta sovittuun työnjakoon, joiden epäselvyys oli vaivannut vielä Peijaksen käyttöönotossa, HUSin arviointiylilääkäri Sami Pakarinen kertoo ja jatkaa.

− Tiedossa olivat myös uuden järjestelmän myötä tulevat työnjaon sekä työroolien muutokset ja nämä käytiin hyvässä yhteistyössä läpi kaikkien ammattiryhmien edustajien kesken.

Apotti-järjestelmän hyödyt lääkärin näkökulmasta

Rakenteisen kirjaamisen edut ja tiedolla johtamisen tuomat hyödyt näkyvät järjestelmässä hiljalleen, kun asiakas- ja potilastiedot koko Uudenmaan väestötasolla kerääntyvät järjestelmään seuraavan parin vuoden aikana ja niitä voidaan hyödyntää hoidon laadun edelleen parantamisessa.

− Kun potilaalle saadaan toimiva hoitoketju perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä niin, että tiedot siirtyvät saumattomasti samassa järjestelmässä, on sillä merkittävä vaikutus potilaalle. Potilas voi myös osallistua omaan hoitoonsa Apotin myötä Maisa-asiakasportaalissa, mikä voimaannuttaa potilasta ja sujuvoittaa hoitoa, Pakarinen muistuttaa.

Sami Pakarinen toimii myös takapäivystäjänä HUSin sisätautiosastolla ja käytännön työssä kaksi hyötyä nousee ylitse muiden.

− Määräysten tekeminen valmiilla pikalistoilla on helppoa, nopeaa ja loogista. Nämä pikalistat voidaan järjestelmässä personoida omaan avausnäkymään. Toinen hyöty liittyy potilaan kotilääkityksen turvallisuuden parantumiseen. Kotilääkitys on helppo muokata järjestelmään. Oma mielipiteeni on, että järjestelmän käytettävyys on vuodeosastoympäristössä nykyjärjestelmässä parempi kuin vanhoissa järjestelmissä.

Jokaisella sote-ammattilaisella on oma tapansa toimia ja siksi työpöytänäkymää kannattaa personoida itselleen sopivaksi työroolin mukaan. HUSissa on myös järjestetty osasto- ja poliklinikkatyöskentelyyn keskittyneille erillisiä koulutuksia, joissa on osallistavasti käyty personointitarpeita ja työpöytänäkymiä yhdessä läpi.

− Puolessa tunnissa saa oman työpöytänäkymänsä personoitua itselleen pysyvästi sopivaksi, jolloin näkymässä näkyy työrooliin sopivimmat työnkulut. Tähän personointiin kannattaa pyytää apua kokeneemmalta kollegalta, joka osaa opastaa toimivimmat ratkaisut pidemmän käyttökokemuksen perusteella, Pakarinen vinkkaa.

Järjestelmä vaatii edelleen jatkokehittämistä

Apotti-järjestelmän kehitystyö on jatkuvaa. Integraatiorajapinnat ovat isossa toiminnanohjausjärjestelmässä haastavia kokonaisuuksia, eivätkä ne aina toimi kitkattomasti. Apotti-järjestelmään on integroitu 117 erilaista järjestelmää.

− Suurimmat haasteet näen raportoinnissa, jotta tiedot saadaan hyödyntämään toiminnan kehittämistä. Osalla käyttäjistä on myös ollut haasteita lähetteiden käsittelyssä. Rakenteinen kirjaaminen on tuottanut haasteita muun muassa Reseptikeskus-integraation ei-rakenteisen tiedon kanssa, Pakarinen luettelee tunnistettuja kehitystoiveita.

Parempaa hoitoa potilaalle

Uuteen tietojärjestelmään totuttelu vie ammattilaiselta aikaa. Laaja-alaisen tietojärjestelmän käytettävyyden kehittäminen on myös hidasta.

− Tehdessään tutkimustyötä lääkärit ovat tottuneet rakenteiseen kirjaamiseen tutkimustiedon käsittelyssä ja siksi siirtyminen rakenteiseen kirjaamiseen myös potilastietojärjestelmässä koetaan totuttelun jälkeen varmasti mielekkäänä. Apotin taustajärjestelmänä oleva Epic-järjestelmä on kuitenkin käytössä lukuisissa maailman huippusairaaloiksi rankatuissa organisaatioissa, joten varmasti järjestelmä saadaan meilläkin toimimaan hyvin, Pakarinen muistuttaa.

Lukuisissa ennusteissa on todettu, että tulevaisuudessa sote-menot tulevat kasvamaan ja väestö ikääntyy. Miten nämä tulevat näkymään sote-ammattilaisen arjessa?

− Toivon, että sote-palvelut järjestetään myös tulevaisuudessa niin, että asiakas- ja potilastiedon kulkeminen eri rajapinnoilla olisi mahdollisimman sujuvaa ja tietoja voidaan käyttää terveyden- ja sosiaalihuollossa entistä paremman hoidon tarjoamiseksi asiakkaalle ja potilaalle.