SOTE-sekamelska hämmentää

SOTE-uudistus puhuttaa yhä enemmän. Joitakin aikoja sitten tehtiin uusia linjauksia, joista ehkä eniten huomiota on saanut ajatus valinnanvapauden piiriin tulevien SOTE-palveluiden yhtiöittämisestä. SOTE-uudistus on tehnyt tuloaan koko Apotti-urani ajan, mutta nyt tuntuu aidosti ensimmäistä kertaa siltä, että se myös näillä ”spekseillä” tulee.

Paljon keskustelua on herättänyt myös pääministeri Sipilän esille nostama ajatus kaikkien SOTE-tietojärjestelmien korvaamisesta yhdellä järjestelmällä vuoteen 2019 mennessä. Perusajatus järjestelmien yhtenäistämisestä on varsin hyvä, mutta luulen, että tässä on mahdollisesti joku terminologinen väärinymmärrys myös taustalla. Julkisuudessa puhutaan paljon eri yhteyksissä ”SOTE-tietojärjestelmistä”. Veikkaanpa, että jos kymmenenkin eri ihmisen annettaisiin vapaasti määritellä, mitä tuo pitää sisällään, saisimme aika erilaisia vastauksia. Ei siis ihme, että asia herättää laajemminkin hämmennystä.

SOTE-tietojärjestelmät voidaan omasta mielestäni jakaa seuraaviin osa-alueisiin:
1. Valtakunnalliset yhteiset rekisterit ja tietovarastot (KanTa, THL:n rekisterit, koodistot jne.)
2. Paikalliset (nyt kunta- ja kuntayhtymä tason – jatkossa maakuntatason) asiakas- ja potilastietojärjestelmät, joilla tehdään toiminnan ohjausta
3. Uuden järjestämisvastuullisen (maakunta) tason täysin uudet tarvittavat tietojärjestelmäpalvelut. Jotta järjestämisvastuullinen maakunta (ja valinnanvapautta käyttävä kansalainen) voi seurata ja vertailla eri toimijoiden laatua ja kustannuksia, tarvitaan siihen myös uusia välineitä.
4. Kuntalaisten sähköiset palvelut (OmaKanta, Kelan sähköiset palvelut jne., Terveyskylät, omahoidon ratkaisut jne.)

Sen lisäksi on palveluita, joita ilman SOTE-tietojärjestelmät eivät voi laajassa mittakaavassa toimia, mutta jotka eivät ole puhtaasti SOTE-spesifejä, kuten tiedonvälitykseen liittyviä palveluita (esim. palveluväylä). Tämän lisäksi yhtälöön kuuluu SOTE-tietojärjestelmien kanssa liitettyjä it-palveluja, kuten taloushallinnon laskutukseen ja maksatukseen tai henkilöstöhallintoon liittyvät palvelut, joita käytetään yleisesti myös muuhun kuin SOTE-käyttöön. Nämä ovat SOTE-uudistuksen kannalta hyvin merkittäviä, koska tulevat vaatimaan kunnilta paljon erillisiä projekteja, jotta SOTE-asiat saadaan ”revittyä” irti näistä järjestelmistä.

SOTE-tietojärjestelmästä puhuttaessa hämärtyy helposti myös se, kuka on asiakas. IT-palvelujen osaltahan se voi yhtä hyvin olla se tuotantoa tekevä yksikkö, joka ostaa IT-palveluja SOTE-tuotantonsa pyörittämiseen (esim. toiminnanohjaus) – tai sitten se kuntalainen, joka käyttää niitä sähköisiä palveluja, jotka osittain korvaavat jonkin osan SOTE-palveluista (esim. reseptin uusiminen verkossa vs. reseptin uusiminen vastaanotolla).

Summa summarum: omasta mielestäni tarvitsemme vahvan valtion ohjauksen ja tietyt palvelut valtakunnallisesti (kuten nykyinen Kanta laajennettuna esim. sosiaalihuollon tiedoilla). Maakuntatasolla, jossa asiakkaat ja potilaat pääosin liikkuvat ja käyttävät palveluita, tarvitaan vahva toiminnanohjaukseen ja tiedolla johtamiseen pystyvä alueellinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Ja näiden lisäksi kuntalaiset tarvitsevat helppokäyttöisiä jatkuvasti kehittyviä sähköisiä palveluja, jotka hyödyntävät sekä valtakunnallisen tason, että oman järjestämisvastuullisen maakunnan tietovarastoja omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan.

Kaiken ympäröivän muutoksen keskellä Apotti-hanke tekee juuri tätä. Teemme päivittäin toiminnan muutosta – emme vain puhu muutoksen tekemisestä!

Hannu Välimäki
Toimitusjohtaja
Oy Apotti Ab