Selvitys: Millaisia kokemuksia sosiaalihuollon ammattilaisilla on Apotti-järjestelmän kehittämiseen osallistumisesta?

Apotin päätavoitteena on tarjota sote-ammattilaisten käyttöön alueellisesti yhtenäinen asiakastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä. Jotta Apotti olisi sote-ammattilaisille ja kuntalaisille käyttäjäystävällinen työkalu, on tietojärjestelmän rakentamis- ja kehittämistyöhön osallistunut satoja sosiaalihuollon ammattilaisia.

Susanna Kalliola teki Helsingin yliopiston käytäntötutkimuksenaan selvityksen siitä, minkälaisia kokemuksia sosiaalihuollon ammattilaisilla on Apotti-tietojärjestelmän kehittämisessä mukanaolosta. Kalliola tarkasteli myös sitä, millä tavoin kehittäminen on mahdollisesti jo vaikuttanut kehittämiseen osallistuneiden ammattilaisten nykyisiin työtehtäviin ja selvitti, minkälainen merkitys sosiaalihuollon ammattilaisilla on ollut Apotin kehittämisessä.

Kalliola keräsi tutkimuksen aineiston fokusryhmähaastattelulla, jossa haastateltavana oli kuusi Apotti-tietojärjestelmän kehittämistyöhön osallistunutta sosiaalihuollon ammattilaista. Sitä ennen hän oli mukana havainnoimassa monialaisissa ryhmätapaamisissa, joissa kehitettiin Apotin erikoisalakohtaisia sisältöjä.

Tutkimuksessa hyödynnettiin ihmisläheisen tietojärjestelmäkehittämisen suuntausta osana haastattelukysymysten laadintaa, sekä tulosten ja johtopäätösten syvempää ymmärrystä.

Sosiaalihuollon ammattilaisten kokemukset tietojärjestelmäkehittämisestä ovat pääosin positiivisia

Tulosten mukaan sosiaalihuollon ammattilaiset kokevat tulleensa aidosti kuulluiksi Apotin sisällönrakentamisessa. Pienet työryhmät ovat mahdollistaneet avoimen keskustelun, jossa on tilaa kaikennäköisille ajatuksille.

”Eikä me olla totuttu siihenkään et meitä kuullaan, mua on alkanut jo vähän hämmentää sekin, et oikeesti meidän näkemyksillä ja mielipiteillä on merkitystä tässä prosessissa. Koska omassa organisaatiossahan me olemme tottuneet siihen et kaikki kaadetaan jostain tuolta ylhäältä päin, ja nyt me ollaanki ne, jotka tuotetaan sitä, niin kuin sitä tietoa sen välineen rakentamiseen.” (erään kunnan edustajan kommentti)

Tulosten mukaan Apotin kehittäminen tulee lähelle ihmisläheisen tietojärjestelmäkehittämisen suuntausta niin teoreettisesti kuin käytännöllisesti. Vuoropuhelu ”tekniikan” eli sovelluskehittäjien kanssa on sujunut hyvin, ja Apottia on rakennettu ammattilaisten ehdotusten mukaisesti. Muun muassa toiveet arkikirjaamisen ja tilastoinnin parantamiseksi on huomioitu.

Apotin kehittämisessä mukanaolo on pääasiassa vaikuttanut ammattilaisten mielentasolla, ja odotukset Apottia kohtaan ovat korkeat, sillä sen uskotaan olevan nykyisiä tietojärjestelmiä paljon toimivampi. Tulosten mukaan on tärkeää turvata asiantuntijoiden saatavuus ja etenkin ajalliset resurssit kehittämistyölle jatkossakin. Yhtä oleellista on huolehtia, että eri sosiaalihuollon toimintayksiköiden tarpeet tulevat huomioiduksi tietojärjestelmän sisältöä rakennettaessa.

– Kunnista tulleiden sosiaalihuollon ammattilaisten merkitys on ollut Apotin sisällönrakentamisessa merkittävä, sillä ilman heidän mielipiteitään olisi moni asia jäänyt huomioimatta, sanoo Apotti-asiantuntija Jonna Vanhanen, joka ohjasi Kalliolan tutkimuksen. Hän on itsekin tullut Apottiin Helsingin kaupungilta.

Tietojärjestelmän kehittämisessä on huomioitava erot sosiaalihuollon käytännöissä

Tutkimuksen mukaan on tärkeää huomioida mahdolliset kuntakohtaiset sekä työkulttuuriset erot sosiaalihuollon käytännöissä, kun kehitetään tietojärjestelmää kaikille ammattilaisille sopivaksi työkaluksi.

Apotissa on mukana useita Uudenmaan kuntia ja HUS-sairaanhoitopiiri. Yksi Apotin toiminnan muutoksen keskeinen periaate onkin toimintatapojen yhtenäistäminen. Sen hyötyjä ovat esimerkiksi hoidon ja palveluiden tasalaatuistuminen, työvoiman liikkuvuuden helpottuminen sekä parantunut asiakas- ja potilasturvallisuus.

– On positiivista, että Apotin kehittämisessä on ollut mukana tekijöitä eri kunnista. Olemme päässeet yhdessä miettimään yhtenäistämistä, ja miten toiminnan muutos toteutuu käytännössä. Eroja on väistämättä, ja ne pitää huomioida toteutuksessa, Vanhanen toteaa.

– Sosiaalihuollon sisältöjen rakentamisessa on tullut näkyviin se, että sosiaalihuollossa eivät kaikki käsitteet ole olleet vakiintuneita ja lainsäädäntöäkin on tulkittu paikoitellen eri tavoin. Vieläkin enemmän aikaa olisi voinut käyttää siihen, että ennen sisällön rakentamistyötä oltaisiin yhdessä työstetty sitä, mitä eri sosiaalihuollon keskeiset käsitteet eri toimijoille tarkoittavat, hän jatkaa.

Tutkimusraportti: Sosiaalihuollon ammattilaiset mukana tietojärjestelmäkehittämisessä