Paljon puhetta potilastietojärjestelmistä

Asiakas- ja potilastietojärjestelmät ja niihin liittyvät haasteet ovat viime aikoina olleet jälleen tapetilla. Keskustelua on käyty muun muassa järjestelmien kirjaamisvaatimuksista. Kerättävän tiedon tarpeellisuutta tulisikin tarkastella kriittisesti. Kirjaamiskäytäntöjen uudistaminen edellyttää sote-toimijoiden, viranomaisten ja järjestelmätoimittajien yhteistyötä.

Varsinaissuomalainen terveyskeskuslääkäri Jarno Käsnänen avasi konkreettisesti kirjaamiseen liittyvää työkuormaa (esim. Yle, 15.2.2024): Käsnänen kuvasi, kuinka pelkkä reseptin uusiminen vaatii lääkäriltä toistakymmentä hiirenklikkausta. Aiheesta keskusteltiin vilkkaasti sosiaalisen median alustoilla, ja ammattilaiset ympäri Suomen jakoivat kirjaamiseen liittyviä kokemuksiaan.

Pääsin tarkastelemaan asiaa myös omakohtaisesti Malmin päivystyksessä. Ystävälliset hoitajat ja lääkärit keskustelivat mielellään Apotti-järjestelmästä. Panin merkille, että järjestelmään piti selkeästi hoitoon liittyvien kysymysten lisäksi listata yksitellen kaikki tavarat, joita minulla oli mukana, aina hammasharjasta kännykän laturiin. Onko tämä oikeasti tärkeää?

Kirjaamiskuormasta puhuttaessa syytetään helposti vain järjestelmiä. On kuitenkin hyvä huomata, ettei järjestelmä päätä sitä, mitä ammattilaisen on kirjattava: kirjaamista määrittävät myös kansalliset koodistot (esim. hoitotyön rakenteista kirjaamista FinCC-luokitus) ja sote-palveluntuottajien tietotarpeet. Oma tuntumani on, että sote-toimijoiden, viranomaisten ja järjestelmätoimittajien yhteistyöllä ammattilaisten kirjaamistaakkaa saataisiin merkittävästi kevyemmäksi. Asiaan kiinnitti huomiota myös Helsingin yliopiston professori, erikoislääkäri Kristiina Patja Apotin Tarinoita sote-kentältä -podcastissa: meidän pitäisi hyvin tarkkaan miettiä, mikä tieto tuottaa aidosti hyötyä sote-ammattilaiselle, -yksikölle tai palvelun käyttäjälle. Tiedon määrä ei ole itseisarvo. Kerättävästä datasta pitää olla todellista hyötyä.

Turhien klikkausten eliminointi vaatii paitsi toiminnan tarkastelua ja yhteistyötä myös järjestelmätoimittajien aktiivisuutta. Esimerkiksi Apotti-järjestelmää optimoidaan jatkuvasti mm. asiakkaidemme muutospyyntöjen pohjalta. Eräs muutospyyntö johti taitavan sovelluskehittäjämme ansiosta siihen, että pyydetyn yhden klikkauksen vähennyksen sijaan lomakkeelta pystyttiin vähentämään useampia klikkauksia. Jokainen poistettu klikkaus säästää ammattilaisen aikaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja tietojärjestelmien haasteet koskettavat koko Suomea

Julkista keskustelua on syntynyt myös HUS-yhtymän potilastietojärjestelmään liittyvästä selvityksestä. Selvityksessä puntaroidaan, mitä tarpeita ja mahdollisuuksia potilastietojärjestelmiin kohdistuu, ja mitä kehityspotentiaalia nykyisessä Apotti-ratkaisussa on. Tämä on erittäin tervetullutta: on tärkeää aika ajoin arvioida kriittisesti, miten isosta investoinnista saadaan kaikki tehot irti.

Ikävä kyllä selvitys on – jälleen kerran – käynnistänyt myös Apotti-myyttien esiinmarssin. Esimerkiksi emeritusprofessori Jorma Paavosen mielipidekirjoitus (HS, 28.2.) sisälsi useita väitteitä, jotka eivät perustu tutkittuun tai julkisista lähteistä löytyvään tietoon. Apotti-järjestelmän hankinta tehtiin täysin avoimesti, ja asiakirjat ovat edelleen julkisesti saatavilla. Hankintaprosessia myös testattiin markkinaoikeudessa kaiken kaikkiaan viisi kertaa – kertaakaan huomautettavaa ei löytynyt. Oy Apotti Ab ei koskaan ole pyrkinyt kieltämään terveydenhuollon ammattilaisia arvostelemasta Apotti-järjestelmää – väite tästä on jo Apottiin liittyvän, kriittisen julkisen keskustelun pohjalta absurdi.

Julkisessa, asiakas- ja potilastietojärjestelmiin liittyvässä keskustelussa esillä on käytännössä vain Apotti. Asiakas- ja potilastietojärjestelmiin liittyviä ongelmia kohdataan kuitenkin eri puolilla Suomea, kuten loimaalaisen Jarno Käsnäsen esimerkistä voidaan huomata. Varsinais-Suomessa ei käytetä Apotti-järjestelmää, vaikka moni somekeskustelija ehtikin jo kääntää syyttävän sormensa Apottiin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän valitettavat haasteet – Paavosen sanoin terveydenhuollon kaaos – koskettavat koko maata: ei liene todennäköistä, että Uudellamaalla kaaos johtuu Apotista ja muualla maassa jostain muusta, kuten työvoimapulasta, koronan jälkimainingeista ja sote-uudistuksen keskeneräisestä jalkautuksesta. Toimimattomaksi järjestelmäksikin usein parjattu Apotti on ollut tuotantokäytössä yli 5 vuotta ilman ainoatakaan suunnittelematonta käyttökatkoa.

Toiminnan volyymejä kuvaa se, että vuoden 2023 aikana Apotti-järjestelmään kirjattiin lähes 10 miljoonaa sosiaali- ja terveydenhuollon tapaamista ja 40 miljoonaa annettua lääkettä. Maisa-asiakasportaalissa tehtiin yli 250 000 ajanvarausta ja täytettiin lähes 900 000 erilaista kyselylomaketta. Apotti-järjestelmän yli sadan integraation kautta puolestaan liikkuu päivittäin 6–10 miljoonaa sanomaa.

Paavonen on oikeassa todetessaan, että osa Apotti-järjestelmän käyttäjistä – erityisesti lääkäreistä – on valitettavasti edelleen tyytymätön järjestelmään. Teemme työtä hartiavoimin tämän kokemuksen muuttamiseksi. Jatkuva käytettävyyden kehitys on meille Apotissa ykkösprioriteetti, ja vuoden vaihteessa päättynyt Apotti 2.0 -ohjelma toi runsaasti eväitä myös jatkokehitykseen.

Tietojärjestelmien lisäksi on tärkeää kehittää toimintaa ja velvoittavaa normistoa. Turhan kirjaamistaakan poistaminen vaatii toimintakäytäntöjen ja koodistojen kriittistä tarkastelua ja tiivistä yhteistyötä ammattilaisten kanssa.