Oppiiko kakadu käyttämään Apottia?

Apotti-järjestelmää koskenut julkinen keskustelu oli myös vuonna 2022 vilkasta ja sävyltään negatiivista. Julkisuus ruokkii julkisuutta, ja keskustelu sai ajoittain erikoisiakin sävyjä. Sote-palvelujärjestelmän haasteet pakottavat päättäjät tarkastelemaan järjestelmähankkeita useista näkökulmista – seuraako media perässä?

Apotti mainittiin vuoden 2022 aikana yhteensä 777:ssä digitaalisen uutismedian artikkelissa. Sosiaalisen median puolella luvut ovat tätäkin vaikuttavammat: viime vuoden aikana kertyi peräti 15 369 some-osumaa. Nämä ovat yleensä taustalla pysyvälle tietojärjestelmätoimittajalle hurjia lukuja.

Mediaosumien sävy oli usein vähemmän mairitteleva: 44 % Apottia koskeneista digitaalisen uutismedian osumista oli sävyltään negatiivisia. Puhuttiin Apotin kustannuksista (oikeat tiedot löytyvät verkkosivuiltamme), lääkäreiden lopulta kanteluun johtaneesta turhautumisesta, koulutustilaisuuden yhteydessä esitetystä reggae-kappaleesta – ja jopa kakadujen kyvystä oppia Apotti-järjestelmän käyttöä.

Medialla on suuri vastuu yleisen mielipiteen muokkaajana

Apotti kiinnostaa monesta syystä. Kyse on mittavasta julkisen sektorin investoinnista, jota media – syystäkin – seuraa tarkasti. Vastaavia esimerkkejä löytyy vaikkapa VR:n ja HSL:n lippu-uudistuksista, Olkiluoto 3:sta puhumattakaan. Joidenkin lääkäreiden negatiiviset kokemukset ovat myös herkullinen uutisaihe: juttu syntyy nopeasti kertojan negatiivisia tuntemuksia referoiden, eikä tarkempaan taustoitukseen välttämättä ehditä käyttää aikaa. Julkisuus myös ruokkii julkisuutta: mitä enemmän Apotista kirjoitetaan, sitä pienemmät aiheet nousevat jopa valtakunnan tason uutisiin.

Medialla on suuri valta – ja vastuu – yleisen mielipiteen muokkaajana. Objektiivisuuden ja tasapuolisuuden tarve korostuu hyvinvointialueiden pohtiessa omia järjestelmäratkaisujaan. Jatkuvan julkisuuden myötä kaikilla kansalaisilla tuntuu olevan mielipide Apotista.

Mediassa tehdään herkästi yleistyksiä ja johtopäätöksiä, jotka muuttuvat kansallisiksi totuuksiksi. Apotti-hanke on mediassa leimattu epäonnistuneeksi – ja tämä ”totuus” toistuu jopa ministeritason kannanotoissa (HBL 8.2.2023, Li Anderssonin kolumni, maksumuurin takana). Haluan opponoida väitettä: Apotti-järjestelmää käyttää 47 000 sote-ammattihenkilöä, ja sen avulla hoidetaan kuukaudessa esimerkiksi reilusti yli 300 000 päivystys- ja vastaanottokäyntiä, vajaat 8 000 leikkausta ja 2,8 miljoonaa määräystä. Maisa-asiakasportaalin (jo yli miljoona käyttäjää) kautta varataan kuukaudessa noin 18 000 aikaa. Toimimaton järjestelmä? Tuskin. Täydellinen? Ei todellakaan.

Tuntumamme on, että hiljainen enemmistö pärjää järjestelmän kanssa kuitenkin hyvin. Meillä on silti edelleen paljon parannettavaa: järjestelmän käytettävyyden jatkuva kehittäminen on keskeinen prioriteettimme ja järjestelmän käyttäjien esiin nostamiin huoliin etsitään koko ajan ratkaisuja.

Katse kokonaisuuteen ja ratkaisuihin

Soten kustannuspaineet ovat kovat, eikä yhteiskunta selviä ilman digitalisaation entistä tehokkaampaa hyödyntämistä. Kuten moni päättäjä ymmärtää, asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisuja tulee tarkastella myös asiakkaan tai potilaan kokeman arvon, sote-palvelujärjestelmän toimintaan liittyvän arvon ja lääketieteellisen arvon näkökulmasta. Sote-uudistuksen edetessä soisin, että myös media suuntaisi katseensa yksittäisten käyttäjien kokemusten sijasta laajaan kokonaisuuteen ja ratkaisuihin.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmähankkeet ovat pitkiä ja erittäin haastavia, ja niiden tuottaman hyödyn ulosmittaaminen vie aikaa. Kun muilla hyvinvointialueilla vasta käynnistellään hankkeita, aletaan Uudellamaalla jo nauttia yhteisen järjestelmän hyödyistä, esimerkkinä vaikkapa HUSin päivystyksen etävastaanotot. Jään mielenkiinnolla odottamaan, miten medianarratiivi muuttuu Apotin hyötyjen tullessa vääjäämättä yhä selkeämmin näkyviin.