Onko kotimaisuus aina etu?

Monella hyvinvointialueella pohditaan asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuuden yhtenäistämistä. Kuhina näkyy asiakas- ja potilastietojärjestelmätoimittajien puheenvuoroissa ja myös Suomi-kortti on nostettu esiin. Kansainvälisyydestä on kuitenkin monenlaisia hyötyjä.

Keskustelua on käyty asiakas- ja potilastietojärjestelmien kotimaan ympärillä: on korostettu kotimaisten ratkaisujen ylivertaista soveltuvuutta suomalaiseen sote-järjestelmään ja peloteltu ”Amerikan ihmeillä”. Suomi onkin monessa mielessä erinomainen paikka asiakas- ja potilastietojärjestelmäkehitykseen. Ilmapiiri on digimyönteinen, ja sote-ammattilaiset osaavia ja kehitysorientoituneita. Kotimaisuus on tärkeä arvo sinänsä, mutta kaikissa asioissa se ei tuo autuutta. Jos haluaisimme unohtaa amerikkalaisen teknologian käytön, olisi meidän luovuttava myös Microsoftin, Googlen, Amazonin, Applen tai Metan kaltaisten teknologiajättien ja ”Amerikan ihmeiden” teknologioiden käytöstä. Olemme melko varmoja siitä, että näitä teknologioita löytyy kaikkien vakavasti otettavien IT-toimittajien teknologiasalkusta, ja niiden päälle rakennetaan Suomessa myös runsaasti sote-sektorin ratkaisuja.

Apotti-järjestelmä – maailman ensimmäinen sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistävä tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä – pohjautuu amerikkalaiseen Epic-järjestelmään. Sosiaalihuollon kotimaiset sisällöt on tehty Suomessa ja kokonaisuus on mukautettu täysin suomalaiseen sote-palvelujärjestelmään sopivaksi. Epic on käytössä yli 550:ssä organisaatiossa ympäri maailman. Lähes kaikki maailman parhaat sairaalat käyttävät Epiciä: Newsweekin tuoreen sairaalaranking-listan 5 ensimmäistä sijaa meni Epic-sairaaloille. Euroopassa listalta löytyvät tanskalainen Epic-sairaala Rigshospitalet (sija 27) ja Apotti-järjestelmää käyttävä HUS (sija 39).

Laaja kehittäjäkunta ja strategiset kumppanuudet takaavat jatkuvan tuotekehityksen

Suuresta, kansainvälisestä järjestelmästä on monenlaisia hyötyjä. Epic-järjestelmää kehittää yli 5 000 asiantuntijaa ja sen ympärille on rakentunut laaja ekosysteemi. Suuri, kansainvälinen kehittäjäkunta takaa järjestelmän nopean kehityksen. Tämä kehitystyö näkyy Apotti-järjestelmässä keskimäärin kahdesti vuodessa tehtävinä versiopäivityksinä, joissa uusia ominaisuuksia tuodaan kaikkien Epic-organisaatioiden hyödynnettäviksi.

Apotti-järjestelmässä on kattavat avoimet rajapinnat ja integraatiopalvelut (mm. HL7 ® FHIR ®). Järjestelmää voidaan siis helposti täydentää esim. suomalaisten start up -yritysten innovatiivisilla sovelluksilla. Epicin kansainvälinen ekosysteemi avaa myös suomalaisille terveysteknologiatoimijoille kiinnostavia liiketoiminta- ja kansainvälistymismahdollisuuksia. Apotti tukee tätä kehitystä tiiviillä yhteistyöllä start up -kentän kanssa.

Alan keskeisenä toimijana Epic – kuten myös toinen merkittävä amerikkalainen sote-tietojärjestelmätoimittaja Cerner – tekee strategista yhteistyötä innovatiivisimpien yritysten kanssa. Esimerkkinä mainittakoon Microsoft ja Apple. Yhteistyön kautta alan vakiintuneet ratkaisut ja toisaalta kuumimmat uutuudet ovat aina Epic-käyttäjien saatavilla. Käytännössä tämä tarkoittaa vaikkapa sitä, että Maisan avulla tehtävässä potilaan omatoimisessa seurannassa voidaan käyttää Applen tai muiden merkittävien lääkintälaite-ekosysteemitoimijoiden sovellusten tuottamaa dataa.

Epicillä on myös oma AI-alustansa tekoälyn mahdollisuuksien pilotointiin ja se tekee tälläkin saralla yhteistyötä mm. Microsoftin ja OpenAI:n kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tuoda generatiivinen tekoäly ja laajat kielimallit osaksi asiakas- ja potilastietojärjestelmää ja helpottaa näin sote-ammattilaisten työtä. Ensimmäiset sovellukset ovat jo pilottikäytössä. Tekoälyn avulla voidaan tulevaisuudessa mm. automatisoida rutiiniluonteisia tehtäviä sekä luoda potilaskertomus- ja muita tekstejä ja tiivistelmiä. Myös genomitiedon ja asiakas- ja potilastietojärjestelmästä saatavan tiedon yhdistäminen avaa kiinnostavia, mm. riskiryhmien varhaiseen tunnistamiseen ja hoidon optimointiin liittyviä mahdollisuuksia. Kertyvää rikasta dataa voidaan hyödyntää myös tutkimustoiminnassa ja nopeuttaa näin hoitojen kehittymistä – potilaiden hyödyksi. Apotin kautta nämä edistykselliset ratkaisut saadaan hyödyttämään myös suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Tietojärjestelmäratkaisuissa katsottava tulevaisuuteen

Monella hyvinvointialueella on edessään merkittäviä päätöksiä. Avoin vuoropuhelu on tärkeää, jotta alueilla tunnistetaan synergioita ja yhteistyömahdollisuuksia ja tehdään valintoja, jotka tuovat ratkaisuja suuriin kansallisiin haasteisiin, kuten sote-sektorin työvoimapulaan ja heikentyvään huoltosuhteeseen. Mittavien investointien hyötyjä tulisi arvioida niin sote-toiminnalle koituvan arvon, potilaan/asiakkaan kokeman arvon, hoidon/palvelun lääketieteellisen arvon kuin henkilöstön kokeman arvon näkökulmasta.

Teknologian ja digitalisaation monipuolinen hyödyntäminen on vääjäämättä yksi merkittävimmistä tekijöistä sote-sektorin nykyisten haasteiden selättämisessä. Hyvinvointialueiden tulisikin digiratkaisuja pohtiessaan suunnata katse pidemmälle tulevaisuuteen: nyt on mietittävä, millä investoinneilla ja ratkaisuilla on todellista potentiaalia kehittyä niin, että hyvinvointialueen visio vaikkapa 2030-luvun edistyksellisistä digipalveluista ja digitalisaatiosta työn helpottajana ja tehostajana voi toteutua.

Kansainvälisen järjestelmän kehityspotentiaali ja kyvykkyys on merkittävästi kotimaisia ratkaisuja suurempi. Teknologinen kehitys kiihtyy koko ajan – toivomme, että Suomi on jatkossakin tämän kehityksen eturintamassa. Se on koko yhteiskuntamme etu.