Mihin oikein tarvitaan lisää digitaalisuutta?

Osallistuin eilen seminaariin ”Digitaalisuus uudistaa soten”. Se sattuu sopivasti samaan viikkoon, kun Oy Apotti Ab uudisti internetsivunsa vastaamaan paremmin tämän päivän – voisi sanoa – digitaalisuuden vaatimuksia. Kun olette tämän blogin löytäneet, todennäköisesti olette jo ehtineetkin tutustua uuteen sivustoomme apotti.fi  -sivuilla.

Digitaalisuus on päivän sana vai onko?

Kun lähdin tekemään tuota esitystä päivän seminaariin, jäin ensimmäisenä pohtimaan ”digitaalisuus”- sanaa ja sen merkitystä. Nyt puhutaan joka paikassa digitaalisuudesta – vähän niin kuin sellaista ei olisi aiemmin ollut lainkaan. Digitaalisuus ja digitalisointi on helppo ymmärtää silloin, kun siirrytään paperisesta prosessista digiaikaan: hyvänä esimerkkinä vaikkapa paperinen veroilmoitus versus mahdollisuus tehdä sama suoraan verkkoon liitetyllä laitteella. Paperisia prosessejakin tietenkin on edelleen paljon, mutta tämä nyt meneillään oleva ”digi-hype” ei selity kuitenkaan mielestäni vain sillä, että oltaisiin muuttamassa näitä vanhoja paperilla tehtäviä prosesseja sähköiseen muotoon.

Kohti itsepalvelua

Sen sijaan palvelujen digitalisoinnissa on vielä enemmän tehtävää: kun palvelu digitalisoidaan, silloin palvelusta (ainakin useimmiten) tulee samalla itsepalvelua. Ehkä parhaimpana ja yhtenä onnistuneimmista tässä kategoriassa ovat pankkipalvelut.

Edellä mainituissa tapauksissa digitalisoinnilla tarkoitetaan yleensä loppukäyttäjille – meille kuntalaisille ja kansalaisille – tarjottavia palveluja: hoidamme veroilmoitukset ja pankkipalvelut itse, samoin matka- ja lippuvaraukset, kirjastossa asioinnin jne jne.

Myös palveluja tarjoavien yritysten ja vaikkapa julkisen sektorin toimijoiden omat prosessit ovat digitalisoituneet ja automatisoituneet. Koska olen viemässä eteenpäin Apotti hanketta, pysähdyin erityisesti pohtimaan tätä digitalisoinnin osa-aluetta. Kuntalaisten/kansalaisten kannalta ikään kuin ”back-office” digitalisointia.

Mihin enää tarvitaan digitaalisuutta?

Aloitin katselemalla kuvaa Apotissa mukana olevien kuntien ja HUS:n nykyjärjestelmistä: järjestelmiä on kymmeniä ja kymmeniä ja kymmeniä: sitä kuvaa katselemalla ei voi välttyä ajatukselta, että olemme aivan mielettömän digitaalisia jo nyt! Mihin vielä tarvitaan lisää digitaalisuutta? Samoin jos katsoo usein käyttämäämme kuvaa sairaalan teho-osastolta, näkee niin paljon elektroniikkaa ja laitteita ja näyttöjä ja piuhoja ja monitoreita ja näppäimistöjä, ettei hoidettavasta potilaasta näy juuri muuta, kuin nenänpää. Tarvitaanko siis vielä lisää digitaalisuutta?

Ehkäpä yllä oleviin ympäristöihin ei juurikaan tarvita mitään lisää: sen sijaan tarvittaisiin yksinkertaisempaa, käytettävämpää ja ketterämpää digiä niin, että sosiaalityöntekijöille, hoitajille ja lääkäreille jäisi enemmän aikaa asiakkaita ja potilaita varten. Ja kun asiakkaille ja potilaille vielä tarjotaan parempia välineitä omien tietojensa katseluun, erilaisten omien mittaamisten tekemiseen ja vaikkapa digivastaanottoihin käyttämättä joka kerta turhaan aikaa liikkumiseen kotoa tai töistä vastaanotolle. Tietojen digitalisointi (erityisesti kun se tehdään rakenteisesti) tekee mahdolliseksi myös laadun ja vaikuttavuuden seurannan ja sitä kautta toiminnan kehittämisen tehokkaammaksi ja turvallisemmaksi. Tähän pyrimme Apotissa.

Aikaa ihmisille

Mutta silloin kun tapaamiseen ihan fyysisesti on aihetta – on hienoa että ammattilaiset voivat keskittyä asiakkaisiin ja potilaisiin ja asiakkaat/potilaat kokevat kohtaamisen sellaiseksi, jossa terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisilla on aikaa juuri heille – eikä siinä hetkessä niin paljon sille digille.

Näin tästä tuttavallisesta digistä seuraa win-win-win-win tilanne, jossa terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstö on tyytyväinen, asiakas ja potilas on tyytyväinen, digipalveluja tarjoavat yritykset ovat tyytyväisiä voivansa olla osana tarjoamassa yhä parempaa ja käytettävämpää ja ketterämpää sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Ja lopuksi myös veronmaksajat ovat tyytyväisiä kun toiminta on – paitsi laadukkaampaa – niin myös kustannustehokkaampaa.

Myös tulevaan sote-uudistukseen liittyy keskeisesti sana digitaalisuus – mutta se on oman bloginsa arvoinen pohdinta!

Kevättä ja tulevaa digi-toteutusta odotellessa,

Hannu Välimäki
toimitusjohtaja