Maisa helpottaa raskaudenaikaista kotiseurantaa

Sikiön ja odottajan voinnin päivittäinen seuranta on nyt entistä helpompaa, kiitos Maisa-asiakasportaalin. Tieto kulkee suoraan Maisasta Apotti-järjestelmään ammattilaisen nähtäväksi, ja seurantaa pystytään mahdollisimman pitkälti toteuttamaan kotioloissa sairaalajaksojen sijaan. Jatkossa kotiseurantaa laajennetaan koskemaan muitakin potilasryhmiä.

Synnytystä edeltävää tiivistä seurantaa voidaan tarvita esimerkiksi, jos odottajalla on ennenaikaisia supistuksia tai lapsivesi on mennyt ennenaikaisesti, mutta synnytys ei ole käynnistynyt eikä sitä vielä ole tarve käynnistää. Myös verenpaine- tai raskaushepatoosipotilaat saattavat tarvita voinnin seurantaa päivittäin. Seurantapotilaat on yleensä herkästi otettu osastojaksoille sairaalaan, mikä on sekä kallista että potilaalle usein epämieluisaa.

– HUSin naistentautien ja synnytysten yksikössä on vuoden 2021 alusta ollut mahdollista seurata raskaana olevan potilaan vointia kotiolosuhteissa. Potilas on itse tehnyt sikiön sykekäyrän rekisteröinnin (KTG, kardiotokografia) ja mitannut muut seurattavat parametrit kuten verenpaineen, lämmön, pulssin ja tulehdusarvo CRP:n kotona ja lähettänyt niistä tiedon osastolle, kertoo naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri Leena Rahkonen, joka on toiminut uuden toimintamallin alullepanijana ja kehittäjänä.

– Mittauksiin tarvittavat laitteet, kuten verenpainemittarin ja KTG-seurantalaitteen, saa lainaksi Naistenklinikalta. HUSLAB on tehnyt kanssamme arvokasta yhteistyötä, jotta saimme esim. koti-CRP-mittauksen käynnistettyä. Olemme olleet tässäkin edelläkävijöitä, Rahkonen sanoo.

Maisan avulla eroon tietojen kopioimisesta

Seurantaa on aiemmin toteutettu PregnaOne-sovelluksella, jonka seurantalomakkeeseen potilas on täyttänyt tiedot aamuin illoin. Ammattilainen on saanut uusista tuloksista hälytyksen omaan työpuhelimeensa, jonka jälkeen hän on tarkistanut tulokset PregnaOnesta ja kopioinut ne Apotti-järjestelmään.

Maisa-asiakasportaalin avulla työvaiheet vähenevät. Potilaalle tulee aamuin illoin Maisaan muistutus tietojen kirjaamisesta, ja kun hän kirjaa tiedot Maisaan, ne siirtyvät saman tien automaattisesti myös Apotti-järjestelmään ammattilaisen nähtäväksi. Tietojen manuaalinen siirtäminen jää siis historiaan, mikä on ammattilaiselle iso hyöty ja ajansäästö.

Sikiön sykekäyrää seurataan toistaiseksi edelleen PregnaOnen kautta.

– Jatkossa on tarkoitus siirtää sykekäyrät suoraan erillislaitteesta HUSin KTG-järjestelmään, jolloin ammattilainen näkee kaikki tarvitsemansa etäseurantatiedot Apotti-järjestelmästä, tarvittaessa jopa reaaliaikaisesti, sanoo ohjelmistoasiantuntija ja tuotevastaava Elsi Palmi HUSista.

Pieni kohderyhmä, suuri merkitys

Kotimonitorointipotilaita on HUSissa keskimäärin 1–2 päivässä ja 0–4 kuukaudessa. Seuranta voi kestää muutamasta päivästä noin kuukauteen. Osastolla arvioidaan aina tapauskohtaisesti, onko raskaana oleva henkilö sopiva kotimonitorointiin.

– Potilaat ovat hyvin motivoituneita ja itseohjautuvia, ja he täyttävät tietonsa aktiivisesti sovittuun aikaan. Maisa-seurannan lisäksi he käyvät yleensä kerran viikossa vastaanotolla, missä tehdään ultraäänitutkimus ja muut tarvittavat tutkimukset. Olennaista on, että heidän ei tarvitse olla osastolla, mikä on sekä miellyttävämpää odottajalle että huomattavasti kustannustehokkaampaa, sanoo Apotin kansalaisen digitaalisten palveluiden tuotepäällikkö Mikaela Miller-Mörsky.

– Yksikin äiti, joka viikkojen sairaalaseurannan sijaan voi levätä ja seurata vointiaan kotona, tarkoittaa todella paljon. Paljon inhimillisenä arvona ihmiselle ja perheelle, mutta myös laskettavana arvona HUSille, Palmi komppaa.

Ominaisuus hyödynnettävissä muussakin kotiseurannassa

Lähitulevaisuuden suunnitelmissa on laajentaa kotiseurantamahdollisuuksia koskemaan muitakin potilasryhmiä.

– Maisa-muistutukset toimivat missä tahansa kotiseurannassa. Jo tämän kevään aikana mahdollistuu hematologisia sairauksia eli erilaisia veritauteja sairastaville potilaille akuutin leukemian, lymfoomien hoidon tai kantasolusiirron jälkeinen voinnin seuranta, kertoo Miller-Mörsky.

– Syöpätautien intensiivinen hoito edellyttää usein pitkiä hoitojaksoja, ja jos edes joidenkin potilaiden seurantaa pystytään toteuttamaan kotona osaston sijaan, se on iso etu niin potilaalle kuin organisaation näkökulmasta henkilöresurssien ja kustannusten osalta. Tämä ei tietenkään tarkoita, että kaikki olisi siirtymässä etäpalveluksi – toki hoitoa saa tarpeen mukaan edelleen myös osastolla, hän korostaa.

Myös Elsi Palmi kokee tärkeäksi, että useampi potilasryhmä pääsee jatkossa hyötymään etäseurannasta.

–  Tämä on tärkeää sekä inhimillisten että taloudellisten arvojen näkökulmasta, hän kiteyttää.