Apotti lisännyt lääkitysturvallisuutta HUSissa – anto- ja jakopoikkeamat vähentyneet merkittävästi

Lääkitysturvallisuus on yksi kriittisimmistä alueista terveydenhuollossa. Apotti-järjestelmän myötä lääkitysturvallisuus on parantunut HUSissa kolmen vuoden aikana muun muassa viivakoodiskannauksen ansiosta. Myös poikkeamien syitä pystytään analysoimaan entistä tarkemmin. Apotti-järjestelmän lääkitystoiminnallisuuksia kehitetään edelleen korkealla prioriteetilla.

Apotti-järjestelmän myötä lääkitysturvallisuus on entisestään parantunut monella osa-alueella HUSissa. Erityisesti positiivinen kehitys näkyy antopoikkeamien raportoinneissa. Antopoikkeamat ovat HUSin laatu- ja potilasturvallisuusraportin mukaan vähentyneet jopa 40 prosenttia verrattuna kolmen vuoden takaiseen.  Antopoikkeamia raportoitiin vuonna 2022 yhteensä 1628 kappaletta, kun luku vielä vuonna 2019 oli 2751. Luku on laskenut lisäksi joka vuosi tasaisesti: vuonna 2021 luku oli 1792 kappaletta ja vuonna 2020 yhteensä 2054.

Vaaratapahtumien raportointiaktiivisuuteen on kuitenkin jonkin vaikuttanut myös pandemiavuodet, millä voi osaltaan olla hienoinen vaikutus laskuun.

– Antopoikkeamat ovat tulleet radikaalisti alas. Yksi syy vähentymiseen on viivakoodiskannaus. Myös antoajankohdittaisella lääkkeenjaolla on ollut merkitystä. Lääkemuutoksia saattaa tulla pitkin päivää, ja ennen lääkkeet jaettiin erikoissairaanhoidossakin vuorokaudeksi valmiiksi kippoihin. Nyt ne jaetaan vain 2–3 tuntia ennen, HUSin lääkitysturvallisuuskoordinaattori Lotta Schepel kuvailee.

Viivakoodiskannauksen ansiosta myös jakopoikkeamat ovat vähentyneet. Vuonna 2022 jakopoikkeamia raportoitiin 485 kappaletta, kun vielä vuonna 2019 luku oli 1102 kappaletta. Laskua onkin noin 55 prosentin verran kolmen vuoden takaiseen lukuun.

Lisää järjestelmäkehitystä, koulutusta lääkäreille ja Kanta kuntoon

Määräyspoikkeamia kirjattiin vuonna 2022 yhteensä 1946, kun vuonna 2021 niitä kirjattiin 2059. Kuitenkin vuonna 2020 luku oli pienempi, yhteensä 1704 raportoitua poikkeamaa. Erityisesti Kanta-haasteet näkyvät raportin määräyspoikkeamatilastoissa. Apotin käyttöönoton suunnittelussa ajateltiin, että Kannassa olisi jo ajantasainen lääkelista, jota käyttäisi ja ylläpitäisi kaikki organisaatiot. Näin ei kuitenkaan ollut.

– Olemme joutuneet ottamaan erilliset osasto- ja kotihoitolääkelistat käyttöön ilman Kannan ajantasaista lääkelistaa, mikä piti olla valmis ennen Apotin tuloa. Vaikka se on työlästä, on se silti turvallisempi vaihtoehto kuin aikaisempi malli, jossa kotilääkelista kirjattiin vapaana tekstinä tulotekstiin, jos muistettiin. Nyt kotilääkitys on ajantasaistettava aina potilaan tullessa, siirtyessä ja kotiutuessa. Tyypillisin virheriskin paikka on siinä taitekohdassa, kun kotilääkitystä jatketaan osastolääkitykseksi rakenteisessa muodossa. Myös lääkemääräysten linkitys on haastavaa ja määräysosion käytettävyyttä tulee parantaa, Schepel sanoo.

Myös koulutuksen riittämättömyys näkyy määräyspoikkeamaluvuissa.

– Apotin käyttöönotto on lisännyt määräysvirheitä myös todennäköisesti siksi, että toiminnanmuutos lääkäreille ei ollut riittävän valmisteltu. Johtajaylilääkäri on tänä vuonna linjannut, mitkä koulutukset ovat aiheesta jatkossa pakollisia lääkäreille, Schepel sanoo.

Apotti-järjestelmän lääkitystoiminnallisuuksia kehitetään myös jatkuvasti tukemaan entistä tehokkaammin ammattilaisten työtä. Toiminnallisuuksiin on tehty useita muutoksia (esim. optimoidut lääkityksen yhteenvetoraportti ja siirtoraportti), jotka helpottavat potilaan lääkityksen kokonaistilanteen hahmottamista, ja kehitystyö jatkuu edelleen.

Katkeamaton lääkehoitoprosessi valovuosia edellä muita Apotin ansiosta

Apotti-järjestelmän rakenteisen kirjaamisen, viivakoodivarmistuksen ja muiden ratkaisujen, kuten sähköisen huumausaineen kulutuskortin ja älylääkekaapin ansiosta lääkehoitoprosessista pyritään tekemään mahdollisimman turvallinen. Katkeamattomassa lääkehoitoprosessissa tavoitteena on se, ettei tieto potilaan oikeasta lääkityksestä katkea virheellisesti eikä muutu missään kohtaa hoitoa. Lisäksi tähdätään siihen, että kaikki potilaan lääkehoitoon osallistuvat käyttävät tietoa samalla tavalla samassa järjestelmässä – ja tieto potilaan lääkityksistä on aina häntä hoitavan lääkärin tiedossa.

– Olemme ihan eri tasolla katkeamattoman lääkehoitoprosessin suhteen, kuin kukaan muu Suomessa. Apotin myötä olemme ensimmäisiä, jotka myös pystyvät kehittämään katkeamatonta lääkehoitoprosessia ja näemme jo laskua anto- ja jakovirheiden määrässä.

Schepel kertoo, että tälle vuodelle on vielä luvassa muitakin tavoitteita. Esimerkiksi potilaan tunnistamisen skannausprosentteja halutaan entisestään parantaa. Tavoitteena on yli 90 prosenttia sekä potilaan että lääkkeen viivakooditunnistamisessa.

– Potilaan tunnistamisen pitäisi olla automaatio. Vaikka siinä on vielä petrattavaa, on joissain yksiköissä luku jo saavutettu, Schepel kehuu.