Kotisairaalahoito on toimiva vaihtoehto osastohoidolle

Kotisairaalahoito mahdollistaa sairaalatason hoidon potilaan kotona, mutta vaatii järjestelmiltä sekä avo- että osastohoidon toiminnallisuuksia. Apotti-järjestelmää on kehitetty yhteistyössä omistajaorganisaatioiden kanssa, jotta kotisairaalahoidon erityistarpeet, kuten kotikäyntien tiedot ja lääkityskirjaukset, saadaan paremmin huomioitua.

Apotti-järjestelmän käyttöönoton myötä kotisairaalahoitoa tarjoavat terveydenhuollon ammattilaiset havaitsivat nopeasti, että järjestelmää tulisi päivittää. Kotisairaalahoito on sairaalahoitoa vastaavaa eli vaativaa hoitoa, joka edellyttää monilta osin samoja potilastietojärjestelmän ominaisuuksia kuin sairaalassa. Kotikäynneillä tehtävät hoitotoimenpiteet puolestaan vaativat tietojärjestelmiltä ominaisuuksia, joille osastohoidossa ei ole tarvetta.

Apotin tuotepäällikkö Laura Mennander kertoo, että järjestelmää on kehitetty paremmin kotisairaalahoitoon sopivaksi työryhmässä, jossa on edustus kaikista Oy Apotti Ab:n omistajaorganisaatioista: HUSilta, Helsingin kaupungilta sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta.

– Ensimmäiset toiminnallisuuksien kehitystyöt tehtiin vuoden 2023 lopussa, ja vuoden 2025 alkupuoliskolla olemme saamassa kehitystyön valmiiksi tältä erää. Asiakkaamme ovat olleet vahvasti mukana kehityksessä, Mennander sanoo.

Kotisairaalahoidon kehitystyö on tarkoittanut, että kotisairaalahoidon työnkulkuun on yhdistetty sekä avo- että osastohoidon toimintoja. Erityisenä kehityskohteena on ollut sairaanhoitajien käyttöön kehitetty Apotti-järjestelmän mobiilisovellus Rover.

Yksi konkreettisista parannuksista on kotisairaalahoidon näkymään lisätty kohta, johon voi kirjata kotikäyntiä varten tarvittavia potilaan tietoja, kuten osoitteen ja ovikoodin – tiedot, joille osastohoidossa ei ole tarvetta.

– Mukana on ollut työryhmä, jossa on edustus kaikista asiakasorganisaatioista sekä Apotin sovellustiimistä. Kokouksissa on tarkennettu määrittelyjä, tunnistettu kehityskohteita ja tehty myös vierailuja asiakasorganisaatioihin, jotta kehitystyö perustuisi aitoihin, arjessa koettuihin haasteisiin, Mennander sanoo.

Käytännön ratkaisuja käytännön ongelmiin

Toinen merkittävä kehityskohde oli lääkitystyönkulkujen sovittaminen järjestelmään, sillä kotisairaalan työprosesseissa yhdistyvät sekä osasto- että avohoidon työkalut, mikä ei ollut teknisesti suoraviivaista.

– Keskeinen onnistumistekijä kehitystyössä on ollut jatkuvan kehittämisen malli. Kyse ei ole ollut yksittäisestä projektista, vaan pitkäjänteisestä yhteistyöstä, jossa kehityskohteita on tunnistettu, ratkottu ja testattu yhdessä asiakkaiden kanssa, Mennander kertoo.

Mennanderin mukaan kehitystyön kautta kotisairaalahoidon prosessit ovat selkeytyneet ja sujuvoituneet, mikä tukee sekä hoitohenkilöstön työtä että potilaiden turvallisuutta ja hyvinvointia.

HUSin Apotti-asiantuntijana työskentelevä Saara Holttinen on taustaltaan sairaanhoitaja lasten neurologian yksiköstä. Hän oli yksi HUSin asiantuntijoista kotisairaalahoidon kehitysprojektissa.

– Minulla on pitkä työura lastenneurologian vastaanotolla. Erikoissairaanhoidossa meillä on lapsia kotisairaalahoidossa toisin kuin esimerkiksi Helsingin kaupungilla tai Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Juuri kokemukseni lasten vastaanotolla johti siihen, että päädyin mukaan tähän projektiin, Holttinen kertoo.

Holttinen kuvailee, miten Apotti-järjestelmän käyttöönoton aikana sekä HUSissa että Apotissa havaittiin melko myöhään, että kotisairaalahoito tarvitsee erityisiä työnäkymiä.

Käyttöönoton aikana Holttinen koulutti kollegojaan käyttämään järjestelmää.

– Kouluttaminen oli hankalaa, koska oli jo silloin selvää, että kotisairaalahoidon työtilanäkymä järjestelmässä muuttuisi tulevaisuudessa, kunhan sitä ehdittäisiin kehittää toimivammaksi, hän sanoo.

– Tässä kehitystyössä tarpeet ovat tulleet suoraan käyttäjiltä, eli kliinistä työtä tekevät ovat voineet antaa palautetta ja esittää toiveita suoraan järjestelmää kehittäville apottilaisille, Holttinen kertoo.

Kotisairaalahoidon potilaat ovat pääsääntöisesti kotihoidettavia, mutta jos heidän tilansa heikkenee, heidät voidaan siirtää sairaalaan. Tässä tapauksessa kotisairaalahoidon kirjaukset näkyvät – tai tulevat näkymään – myös sairaalahoidon puolella.

– Vuodeosastolla olisi mahdollista nähdä jo kotisairaalahoidossa laaditut hoitosuunnitelmat. Tämä tiedon läpinäkyvyys ja siirtyminen potilaan mukana on tärkeää laadukkaan ja eheän hoidon suunnittelussa, Holttinen painottaa.

Vantaan- ja Keravan hyvinvointialuetta (VAKE) kotisairaalakehityksessä edusti Apotti-asiantuntija Katja Kuutti. Kehitysprosessin alkuvaiheessa Kuutti järjesti kaikille osapuolille yhteisen kohdevierailun VAKEn kotisairaalaan Peijaksen kampukselle marras-joulukuun vaihteessa 2023.

Erityisen tyytyväinen Kuutti on ollut siihen, että hoitajien Apotti-sovellukseen Roveriin tehtiin oma näkymä kotisairaalahoidon työnkulkua helpottamaan.

– Tässä kehitysprojektissa oli hyvin rajattu fokusalue ja Apotin kehittäjien ja hoitohenkilökunnan välinen vuorovaikutus oli ketterää. Sain ainakin meidän hoitohenkilökunnaltamme sydämellisiä viestejä siitä, että tämä kehitystyyli toimii. Luulen, että tämä palautti monille uskoa siihen, että Apotti-järjestelmän kehitys tulee jatkossa olemaan sekä mahdollista että nopeampaa, Kuutti sanoo.

Daniel Rowland on toiminut Helsingin kaupungin edustajana kotisairaalahoidon kehitystyössä. Hän on Apotti-asiantuntija ja geriatrian erikoislääkäri. Helsingissä kotisairaalahoito kuuluu Helsingin sairaalan toimintaan.

– Helsingin kaupungin ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kotisairaalat edustavat aikuispuolen toimintaa, jossa palliatiivinen hoito on keskeisessä roolissa, Rowland sanoo.

Palliatiivinen hoito on kokonaisvaltaista hoitoa, joka keskittyy parantumattomasti sairaan potilaan ja hänen läheistensä elämänlaadun parantamiseen. Helsingissä kotisairaalahoito on merkittävässä roolissa jakautuen kolmeen kotisairaalan toimistoon sekä palliatiiviseen poliklinikkaan. Hoitajia työskentelee kotisairaalahoidon parissa kolmivuorotyössä yhteensä yli 70 henkilöä ja hoidossa on jatkuvasti noin 100–120 potilasta.

Hyvien käytäntöjen jakaminen Apottia käyttävien organisaatioiden kesken on ollut keskeistä kotisairaalahoidon järjestelmäkehityksessä. Esimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialue otti käyttöön Helsingin mallin mukaisen työkoriviestijärjestelmän kotisairaalahoidossa.

– Haluan kiittää Apotin sovelluskehittäjiä, jotka ovat olleet tiiviisti mukana kehitystyössä, keskustelleet ja osallistuneet aktiivisesti. Tässä kehitystyössä käytössä ollut malli on mielestäni erinomainen tapa toteuttaa näin laajaa hanketta: sama tiimi pysyy mukana koko projektin elinkaaren ajan ja työtä lähestytään yhtenä suurena kokonaisuutena, Rowland sanoo.