Koronainfektion vaikutuksista eri sairauksien hoidossa saadaan jatkuvasti lisää tietoa

Epic Health Research Network (EHRN) -sivusto tuottaa massadataan perustuvaa analyysiä. Sivuston tarkoitus on jakaa nopeasti hoidon taustalle uutta, tuoretta tietoa. Tiedon lähteenä hyödynnetään Epic-käyttäjien laajaa asiakaskuntaa ja suurta, jopa miljoonien potilaiden potilasmäärää. Vaikka kyseessä ei ole laajasti tutkittu tieto, on julkaisut vertaisarvioitu Epic-toimijoiden kesken – massadatan jakelun tavoitteena on ennen kaikkea levittää kiinnostavaa tietoa mahdollisimman nopeasti. Massadataa analysoimalla pystytään tuottamaan tietoa esimerkiksi eri sairauksien riippuvuussuhteista Covid-19 -potilaiden osalta.

Astmalla on suurempi vaikutus nuorilla koronapotilailla

Astmaa sairastavat joutuivat useammin sairaalahoitoon kuin he, joilla astmaa ei ollut. Vertailtaessa ikäryhmittäin oli nuorilla, astmaa sairastavilla koronapotilailla suurempi suhteellinen riski joutua sairaalaan, tehohoitoon tai kuolla verrattuna omanikäisiin astmaa sairastamattomiin koronapotilaisiin. Samaa kohonnutta riskiä ei ollut havaittavissa vanhemmissa ikäryhmissä.

Esimerkiksi 19−34-vuotiailla astmapotilailla oli kaksinkertainen riski joutua sairaalaan tai tehohoitoon ja kolminkertainen riski kuolla verrattuna samanikäisiin astmaa sairastamattomiin. Tämä korostui jopa niin, että 75−84-vuotiaiden joukossa astmaa sairastavilla oli 10 prosenttia pienempi riski kuolla, kuin astmaa sairastamattomilla.

Yhteenvedossa on mukana tiedot syyskuun 2020 alkuun asti. Tiedot kerättiin 65 terveydenhuollon organisaatiosta, jotka kattavat 616 sairaalaa ja 11 606 klinikkaa sekä 27 Yhdysvaltain osavaltiota.

https://www.ehrn.org/articles/asthma-has-a-greater-impact-on-outcomes-in-younger-covid-19-patients

Korkeat maksa-arvot omaavien potilaiden kuolleisuus koronainfektioon on kohonnut

Varhaiset raportit koronapotilaista, joilla on kohonneet maksa-arvot, osoittivat niiden liittyvän huonompaan hoidon lopputulokseen. Tämän selvittämiseksi selvitettiin maksa-arvojen koholla olon vaikutus lopputulokseen 37 420 potilaan otoksessa. Selvityksessä potilaat olivat joutuneet sairaalaan koronan vuoksi ja olivat joko kotiutuneet tai kuolleet. Potilailla, joilla oli voimakkaasti kohonneet maksa-arvot sairaalaan tullessa, oli 2,5-kertainen kuolleisuus verrattuna potilaisiin, joilla oli normaalit tai kohtalaisesti kohonneet arvot.

Kokonaiskuolleisuus Covid-19-diagnoosilla sairaalaan otetuilla oli 20 prosenttia. Voimakkaasti kohonneita maksa-arvoja omaavilla se oli 54 prosenttia ja normaali arvoilla 19 prosenttia. Keskinkertaiset arvot omaavilla kokonaiskuolleisuus oli 22 prosenttia. Yleisesti maksan toimintakyvyn arvioimisessa käytetyt laboratorioarvot ASAT-tasot korreloivat hieman voimakkaammin kuolleisuuteen kuin ALAT tai bilirubiini -tasot.

https://www.ehrn.org/articles/covid-19-patients-with-elevated-liver-enzymes-show-higher-mortality-rates

Verenpainelääkkeitä käyttävien verenpainepotilaiden ennuste on parempi kuin potilaiden, jotka eivät käytä verenpainelääkkeitä

Koronapandemian alussa oltiin huolissaan siitä, että reniini-angiotensiini-aldosteroni hormonijärjestelmään (RAA-järjestelmä) vaikuttavien verenpainelääkkeiden käyttö lisäisi riskiä vaikeampaan taudin kulkuun ja kuolleisuuden nousuun. RAA-järjestelmä säätelee osaltaan elimistön suolatasapainoa, verenpainetta sekä munuaisten verenkiertoa. Analyysit kuitenkin osoittavat, että Covid-19-potilaiden hoito etenkin ACE-estäjillä ja angiotensiini-reseptorin estäjillä pienentävät sekä riskiä vaikeaan tautimuotoon että kuolemiin. Otoksessa oli mukana 69 182 verenpainepotilasta, joiden Covid-19-infektion lopputulema oli tiedossa 8.7.2020 mennessä.

https://www.ehrn.org/articles/hypertensive-patients-treated-with-medication-show-better-covid-19-outcomes-than-untreated-patients

Koronapandemia vaikutti ahdistuneisuus- ja masennuspotilaiden vastaanottojen määriin Yhdysvalloissa

Tammikuun alusta heinäkuun puoliväliin asti Yhdysvalloissa tehtiin yhteensä 239 4000 eri tyyppistä vastaanottokäyntiä, jotka liittyivät ahdistus- tai masennuspotilaiden hoitoon. Lukua vertailtiin keräysjaksoa edeltäneeseen tilanteeseen eli ns. normaaliajan luvuista laskettuun keskiarvoon. Nopeasti koronapandemian alkamisen jälkeen vastaanottotyyppisten käyntien määrät putosivat 65 prosenttia ja päivystysyksikön käynnit 45 prosenttia verrattuna keskiarvoon ennen koronapandemiaa.

Päivystysyksikön käynnit palasivat normaalille tasolle, mutta vastaanottotyyppiset jäivät 22 prosenttia keskiarvoa matalammalle tasolle. Sähköiset palvelut korvasivat osan käyntien vähentymisestä. Käyntimäärien muutoksen vaikutuksesta potilaiden kliiniseen tilanteeseen ei ollut kuvausta.

https://www.ehrn.org/articles/effect-of-covid-19-pandemic-on-visit-patterns-for-anxiety-and-depression