HUSissa mitataan potilaiden elämänlaatua Maisassa täytettävillä kyselyillä

Hoitojen vaikuttavuuden arviointi ja kehittäminen on HUSin arviointiylilääkäri, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Sami Pakarisen tärkeimpiä tehtäviä. Vanhat järjestelmät ovat kuitenkin tarjonneet tähän työhön huonosti mittareita. Tilanne on muuttumassa, kun HUSissa aletaan 17.2. alkaen kerätä suoraan potilailta tietoa siitä, miten annettu hoito on vaikuttanut heidän elämänlaatuunsa. Tiedon keräämisessä hyödynnetään Apotin potilas- ja asiakasportaali Maisaa.

– Olemme päässeet sanoista tekoihin, Pakarinen sanoo. – Alamme kerätä kaikilta uusilta HUSin erikoissairaanhoitoon tulevilta ei-päivystyksellisiltä aikuispotilailta tietoa hoidon vaikuttavuudesta. Käytämme validoitua 15D-mittaria erilaisten hoitojen tuottaman elämänlaadun muutoksen seurantaan. Hoidon vaikuttavuus huomioidaan kokonaisvaltaisesti, ja potilas pääsee itsekin entistä paremmin osallistumaan hoitoonsa. Tämä voi olla hänelle voimauttava kokemus.

Kun potilaan lähete on vastaanotettu HUSissa, hänen omaan Maisa-portaaliinsa tulee automaattisesti ilmoitus saapuneesta kyselystä. Saatesanoina kerrotaan, että HUS on kiinnostunut antamastaan hoidosta ja sen vaikuttavuudesta, ja potilasta pyydetään vastaamaan elämänlaatukyselyyn nyt ja uudelleen 7 kuukauden kuluttua, kun hoito on käynnissä tai usein jo ohi. Kyselyiden aikataulua ei ole haluttu säätää sairauskohtaisesti, vaan on pyritty luomaan helppo ja täysin automatisoitu toimintamalli.

Tavoitteena 100 000 potilaan tulokset vuoden loppuun mennessä

Potilaiden elämänlaadun ja hoidon vaikuttavuuden mittaaminen on osa HUSin strategiaa. Ensi vaiheessa seurataan, millaiseen kattavuuteen 15D-kyselyn osalta päästään, eli kuinka moni vastaa kyselyyn 0 tai 7 kuukauden kohdalla.

– Potilaan primäärihoitoon saadaan hyötyä heti, ennen kuin varsinaista raportointia tehdään. Jälkitarkastuksessa ammattilainen näkee suoraan Apotista, onko elämänlaatuindeksi korjautunut ja esimerkiksi uni, liikunta tai energisyys parantunut. Mikäli jokin hoitotoimenpide ei näytä parantavan elämänlaatua, voidaan miettiä, pitäisikö toimia jotenkin toisin, Pakarinen kuvaa.

Vaikuttavuusdataa saadaan myöhemmin. Alkuvaiheessa olennaisinta on saada tiedonkeräys sujumaan. Jos kaikki menee suunnitellusti, vuoden 2022 loppuun mennessä on saatu elämänlaatumuutospari jo noin 100 000 potilaalta. Jotta lukemiin päästään, mahdollisimman monen potilaan tulisi käyttää Maisaa. HUSin kutsukirjeen mukana potilaille lähetetäänkin myös ohjeet, kuinka Maisan voi ottaa käyttöön. Maisaa käyttää tällä hetkellä noin 50 % HUSin asiakkaista, ja tavoitteena on saada määrä nousemaan vuoden loppuun mennessä 70 %:iin.

Tulevaisuudessa voidaan 15D-kyselyistä saadun tiedon pohjalta laskea esimerkiksi, paljonko maksaa saavutettu laatupainotettu elinvuosi (QALY). Erikoissairaanhoidon rajallisia resursseja voidaan kohdentaa tulosten avulla paremmin, vaikuttaviin ja toimiviin hoitoihin.

”Maisa on äärettömän tärkeä ja mahdollistava väline”

Tähän asti elämänlaatukyselyjä on HUSissa toteutettu lähinnä yksikkökohtaisesti paperikyselyinä. Vastausprosentit ovat jääneet alhaisiksi.

– Nyt kysely tulee suoraan potilas- ja asiakasportaali Maisaan, joka on tässä äärettömän tärkeä ja mahdollistava väline. Tein testimielessä itsekin kyselyn, sen täyttäminen kotisohvalta kesti noin 2 minuuttia. Toivommekin potilaidemme lähtevän innolla mukaan. Kyselyt täyttämällä he mahdollistavat meille hoidon vaikuttavuuden seurannan aivan uudella tasolla. Siitä hyödymme me kaikki. Myöskään terveydenhuollon ammattilaisilta kysely ei vaadi ylimääräistä määräystä tai muita toimenpiteitä, vaan se on täysin automatisoitu, Sami Pakarinen kertoo.

Monilla terveydenhuollon toimijoilla on nykyisin käytössä erilaisia potilas- tai asiakasportaaleja.

– Meillä hienointa on se, että Maisa on osa Apotti-järjestelmää ja tulokset näkyvät järjestelmässä saman tien. Tämä on täysin ainutlaatuista ja hienoa, eikä Suomessa ole yhtään vastaavaa järjestelmää käytössä. Tiedon siirtyminen on perusedellytys sille, että tieto saadaan jatkojalostettua hyötykäyttöön. En voi kylliksi korostaa Maisan tärkeyttä, Pakarinen kiittelee.

Rakenteinen kirjaaminen mahdollistaa tiedon täysimääräisen hyödyntämisen

Apotti-järjestelmä on saanut käytettävyydestään kritiikkiä terveydenhuollon ammattilaisilta. Pakarinen nauraa olevansa entisenä sydän- ja keuhkokeskuksen Apotti-asiantuntijana ”tunnetusti Apotti-myönteinen” ja haluaa – jälleen kerran – nostaa esiin rakenteisen kirjaamisen etuja.

– Näkisin, että kaikki eivät ole vielä oikein sisäistäneet, miksi kirjataan rakenteisesti: rakenteinen kirjaaminen tukee oikeaa prosessia, ja ainoastaan rakenteisesta tiedosta saa tiedolla johtamiseen ja tiedolla kehittämiseen arkivaikuttavuusdataa eli tietoa siitä, miten hoidot vaikuttavat ja mikä on niiden todellinen hyöty.

– Tiedolla johtamisen raportit ovat Apotin ydintä. Kunhan raportoinnin kehittäminen pääsee kunnolla käyntiin, se tuo paljon hyötyä kaikille. Toivon, että pian jo saadaan vaikuttavuusdata raporttiasteelle, jolloin pystyttäisiin tarjoamaan potilaille parempaa hoitoa tulosten pohjalta. Ehkäpä sitten lääkärikolleganikin innostuvat rakenteisesta kirjaamisesta, Sami Pakarinen miettii.