Ennaltaehkäisy on tärkein erikoisala

Suomessa – maailman onnellisimmassa maassa – on totuttu ajattelemaan, että meillä kaikki on varsin hyvin. Tilastojen valossa käsissämme on kuitenkin melkoinen kansanterveyspommi. Avain pommin purkamiseen löytyy ennaltaehkäisystä.

Olemme tottuneet ajattelemaan, että Suomessa kaikki on hyvin. Tilastojen valossa tilanne näyttää kuitenkin synkältä: puolella yli 30-vuotiaista suomalaisista verenpaine on niin koholla, että sitä tulisi hoitaa. Noin 30–40 % aikuisväestöstä on ylipainoisia (BMI yli 30). Jopa 1/3 diabeetikoista sairastaa tautia tietämättään, ja diabeetikkojen määrän arvioidaan lähes tuplaantuvan 10 vuodessa. Varusmiesten paino on 7 kg korkeampi kuin 1990-luvulla ja Cooperin testin tulokset ovat laskeneet noin 40 vuodessa kokonaisella stadionkierroksella 2 760 metristä (1978) 2 358 metriin (2019). Koululiikunnan määrä on puolittunut 20–30 vuodessa, ja se on määrällisesti vähäisintä koko Euroopassa. Lasten aerobinen kunto on laskenut. Lisäksi kansakuntamme ikääntyy vauhdilla.

Mitä madonluvuista voi päätellä?

Datan valossa näyttää siltä, että Suomessa aiemmin saavutettu hyvä kansanterveyden kehitys on katkeamassa ja ympäröivä yhteiskunta on kehittymässä terveyttä ja hyvinvointia vaarantavaan suuntaan. Näyttää myös siltä, että palvelujärjestelmämme pystyy hoitamaan vain murto-osan todellisesta tarpeesta.

Mistä tämä johtuu?

Oman arvioni mukaan palvelujärjestelmämme toiminta ei kohdennu siitä eniten hyötyviin: hoidamme edelleen yksilöä, emme väestöä, vaikka kansansairauksien kohdalla avarampi väestötason tarkastelu olisi vaikuttavuuden näkökulmasta perusteltua.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio on toispuoleista. Sairauksien diagnostiikka ja lähetetoiminnot pelaavat perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon, mutta eivät toiseen suuntaan. Kun potilaan hoitojakso erikoissairaanhoidossa päättyy, ketju katkeaa: potilas vain siirtyy nimellisesti perusterveydenhuoltoon, mutta hoidon jatkuvuutta ei varmisteta esimerkiksi tiettyyn perusterveydenhuollon toimintoon kohdennetuilla ajanvarauksilla. Lisäksi käytettävissämme olevissa mittareissa olisi kehitettävää: tällä hetkellä palvelutarpeen mittarimme eivät kerro hoidon todellista tarvetta.

Mikä siis neuvoksi?

Avain löytyy ennaltaehkäisystä. Se puolestaan perustuu tietoon. Tavoitteeksi tulisi asettaa se, että keräämme kansalaisista kansanterveydellisesti merkittäviin tauteihin liittyvät minimitiedot. Meidän tulisi yhdessä määritellä kerättävä minimitietoaines ja sen attribuutit ja mahdollistaa tämän tiedon käyttö yhteisen alustan tai alustojen kautta. Lisäksi meidän tulisi määritellä yhteiset, kansanterveyttä ja sen edistämisen prosessia arvioivat mittarit – ja palkita määriteltyjen tulosten saavuttamisesta.

Meidän tulisi myös muodostaa realistinen kuva palvelutason tilanteesta ottaen huomioon nyt tunnistamaton palvelutarve. Sosiaali- ja terveydenhuollon rajalliset resurssit tulisi kohdentaa vaikuttavuusperusteisesti. Sama pätee sote-alan kehittämistyöhön.

Tehokkaan ennaltaehkäisyn tueksi tarvitaan digitaalisia pitkälle automatisoituja prosesseja. Riskiryhmiä tulisi seuloa laajasta datamassasta ja kutsua ohjauksen tai seurannan piiriin – tässä voimme hyödyntää kustannustehokkaita, puoliautomatisoituja digitaalisia prosesseja kansalaisten digitaalisten asiointiportaalien, kuten Apotin Maisa-asiakasportaalin, avulla. Esimerkiksi Helsingissä on käynnistymässä pilotti, jossa raskausajan diabeteksen riskiryhmien tilannetta kartoitetaan Maisa-asiakasportaalin ja Omaolon avulla. Jatkosuunnitelma tehdään asiakkaalta saatujen tietojen perusteella ja jatkoseuranta toteutetaan puoliautomatisoidusti Maisaa hyödyntäen. Malli on monistettavissa myös muihin kansansairauksiin.

Preventio eli ennaltaehkäisy on tulevaisuuden tärkein sosiaali- ja terveydenhuollon erikoisala – sille tulee luoda yhteiskunnassamme edellytykset. Tarvitsemme uusien innovatiivisten toimintatapojen kehittämistä uuden teknologian mahdollisuudet huomioiden.

Investointi ennaltaehkäisyyn ja hyvinvointiin nyt tuottaa hyvinvointia ja säästöjä tulevaisuudessa.

Antti Iivanainen
Toiminnan kehittämisjohtaja, Oy Apotti Ab
LT, yleislääketieteen erikoislääkäri