Diabeteksen hoidossa teknologia auttaa – jos sen annetaan auttaa

Noin joka kymmenes suomalainen sairastaa diabetesta, osa tietämättään, ja 20 vuodessa sairastavien määrä on kolminkertaistunut. Teknologian kehittyminen ja omaseurantamahdollisuudet ovat mullistaneet diabeteksen hoidon ja päästäneet potilaat oman hyvinvointinsa ohjaksiin.
Diabetesliiton asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä vieraili Tarinoita sote-kentältä -podcastissa keskustelemassa diabeteksesta ja teknologian tuomista mahdollisuuksista.

Insuliininpuutosdiabeteksen hoito on hyvin datakeskeistä, kun esimerkiksi glukoosi- eli verensokeriarvoja ja hiilihydraattimääriä mitataan ja arvioidaan lukuisia kertoja vuorokaudessa. Lääkehoidot ovat vuosien saatossa parantuneet huomattavasti ja mm. joustava insuliini on tuonut paljon vapautta ja mahdollisuuksia potilaiden elämään. Tarkasti ajastetut ja suunnitellut ateriat jäivät historiaan, ja muuttuviin tilanteisiin reagointi on paljon aiempaa helpompaa.

– Tällaista elämänlaadullista kysymystä on vaikea arvottaa, jos ei itse sairasta diabetesta, Elina Pimiä toteaa podcastissa.

Teknologiset apuvälineet, kuten jatkuvatoimiset verensokerisensorit taas vapauttavat toistuvista glukoosin sormenpäämittauksista. Sensorointi myös tarjoaa diabetesta sairastaville valtavasti tietoa oman hoidon tueksi. Datan ymmärtäminen ja hyödyntäminen vaatii oppimista niin potilailta kuin heitä hoitavilta ammattilaisilta.

Jopa noin 15 % Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista kuluu diabeteksen hoidon suoriin kustannuksiin. Mahdollisimman hyvään hoitoon tulisi uskaltaa käyttää rahaa, jotta saataisiin pidemmän aikavälin hyötyjä ja pystyttäisiin esimerkiksi välttymään kalliilta lisäsairauksilta.

– On tutkimusnäyttöä siitä, että henkilöillä, joilla on monipistos- tai pumppuhoitoinen diabetes, tulisi käyttää sensorointia. Meillä kuitenkin koetetaan löytää perusteita, miksi sensoria ei annettaisi. Pitäisi malttaa katsoa muutama vuosi eteenpäin. Säästöjä kyllä tulee, kunhan ensin käytetään rahaa, Pimiä sanoo.