Data auttaa tekoälyä auttamaan ihmisiä

Helsingin päihdepalvelujen päällikkö Pia Pulkkinen on päässyt tutustumaan Apotti-järjestelmään jo ennen toukokuun 2021 käyttöönottoa Apotti-asiantuntijan roolissa. Hänen mielestään järjestelmä on askel kohti tekoälyn valjastamista ihmisten hoidon ja kuntoutuksen tueksi.

Apotti-järjestelmä otettiin Helsingin päihdepalveluissa käyttöön viime toukokuussa. Päihdepalvelujen päällikkö Pia Pulkkinen on ollut työssä tiiviisti mukana. Hän näkee Apotin suurimmaksi eduksi sen, että päihdepalvelut ovat yhdessä järjestelmässä sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintojen kanssa. Aiemmin tarvittiin kolme eri järjestelmää pelkästään päihdepalvelujen sisällä.

– Toki terveydenhuollon ja sosiaalihuollon käyttöjärjestelmä on hieman erilainen johtuen erilaisesta lainsäädännöstä ja kansallisista vaatimuksista, mutta silti yhteisen järjestelmän edut ovat huomattavat. Työntekijöitä on jatkossa helpompi perehdyttää vain yhden järjestelmän käyttöön. Hyödyt verkoston eri toimijoiden tavoittamisesta ja yhteisten prosessien läpinäkyvyydestä saadaan parhaiten esille, kunhan kaikki tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat siirtyneet järjestelmän piiriin, Pulkkinen kertoo.

Helsingin päihdepalveluissa on jo tehty läheistä yhteistyötä muiden Apotti-kuntien kanssa. Jos järjestelmään halutaan muutoksia, niitä voidaan tehdä yhdessä eikä kuntakohtaisesti. Yhteistyön merkitys korostuu entisestään, kun sote-uudistuksen myötä siirrytään suurempiin hyvinvointialueisiin. – On tärkeää, että päihdeongelmaiset henkilöt saavat tasalaatuista hoitoa ja palvelua eri puolilla maata, ja tämä on yksi tapa varmistaa sitä.

Järjestelmän personointi kannattaa

Apotti-järjestelmään kohdistuu kahtalaisia odotuksia: ammattilaiset toivovat, että se olisi mahdollisimman yksinkertainen ja palvelisi asiakas- ja potilastyötä mahdollisimman hyvin. Toisaalta on tilastointiin, raportointiin, suunnitteluun ja vaikuttavuuden mittaamiseen liittyviä tarpeita.

Jotta järjestelmän saa palvelemaan asiakas- ja potilastyötä itselleen helpoimmalla ja parhaalla tavalla, se kannattaa muokata itselle sopivaksi.

– Personointi on näissä järjestelmissä aivan uusi asia ja samalla yksi suurimmista hyödyistä. Kannustankin kaikkia käyttämään vähän aikaa siihen, että merkitsee suosikkeja ja säätää suodattimet siten, että ne palvelevat juuri omia tarpeita. Lääkäri voi tehdä esimerkiksi erilaisia lääkemääräyspaneeleja, ja muiden alojen ammattilaiset voivat lisätä itselleen muistutuksia ja tehdä valmiita fraaseja, joita voi myös jakaa toisille. Itse tykkään myös siitä, että Apotissa voi vaihtaa teemoja ja nimetä fraaseja ja tehdä järjestelmästä ”oman näköisen”. Tällainen leikkisyys ja kepeys on aiemmista järjestelmistä puuttunut.

Päihdepalvelujen henkilöstölle järjestetään säännöllisesti kyselytunteja, joissa saa nostaa esiin mieltä askarruttavia Apotti-asioita. Tavoitteena on, että jokainen pääsisi järjestelmän kanssa sinuiksi ja pystyisi hyödyntämään sitä työssään mahdollisimman hyvin.

– Jo nyt työntekijät auttavat toisiaan järjestelmän käytössä. Yhteisen keskustelun kautta voidaan yksinkertaistaa tekemistä ja oppia toimivimmat käytännöt.

Rakenteinen kirjaaminen tukee tiedolla johtamista

– Rakenteisen kirjaamisen ansiosta saamme nyt ulos paljon sellaista dataa, mitä ei ennen ole saatu mistään. Meidän pitääkin pohtia, mitä tietoa kannattaa seurata ja mihin sitä tarvitaan asiakas- ja potilastyössä. Tarvitsemme armollisuutta ja kärsivällisyyttä, jotta kirjaamisesta tulee rutiini ja saamme kaikki tiedon hyödyt esiin, Pulkkinen sanoo.

Päihdepalveluissa dataan liittyy suuria odotuksia siksikin, että käynnissä on ulkopuolisella rahoituksella toteuttava tiedolla johtamisen projekti.

– Pyrkimyksenä on seurata, millaisilla keinoilla asiakasta pystytään auttamaan hänen omien tavoitteidensa saavuttamisessa. Tieto kootaan sen pohjalta, mitä asiakastyössä kirjataan. Rakenteisen kirjaamisen suuri etu on, että tällaiset tiedonkeruut eivät enää vaadi erillisiä lomakkeita ja saamme paljon yksityiskohtaisempaa tietoa kuin aiemmin. Tämä toki myös edellyttää, että tietoa kertyy riittävästi ja saamme haluamamme raportit Apotilta.

Rakenteista kirjaamista on kiitelty siitä, että selkeät osiot yksinkertaistavat perusasioiden kirjaamista ja varmistavat asiakastyön laatua. Toisaalta taas kritisoidaan sitä, että kirjaaminen hidastaa työtä ja klikkauksia on paljon.

– Toivon, että kukin uskaltaa sanoa ajatuksiaan ääneen, koska käytettävyyden kanssa pystytään varmasti tekemään vielä paljonkin. Apotti-järjestelmä on nyt kentällä ikään kuin ”lopullisessa käyttäjätestauksessa” ja sieltä pitäisikin tulla aktiivisesti palautetta, jonka pohjalta käytettävyyttä päästään parantamaan. Kehitysideoita ja muutospyyntöjä voi ja kannattaa tehdä. Järjestelmä ei ole koskaan täysin valmis, vaan sitä hiotaan jatkuvasti käyttökokemuksen ja muuttuvien työnkulkujen vuoksi.

Tekoäly apuna tulevaisuuden haasteissa

Pia Pulkkinen näkee Apotti-järjestelmän yhtenä askelena kohti tekoälyn hyödyntämistä: tekoäly voi tukea sote-ammattilaisten työskentelyä tulevaisuuden haasteiden parissa.

– Väestö ikääntyy ja esimerkiksi päihdehaitat kasvavat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä on paljon moniongelmaisia henkilöitä, ja näiden kokonaisuuksien hoito vaatii paljon resursseja. Järjestelmistä voidaan saada apua sosiaali- ja terveydenhuollon ja monimutkaistuvan yhteiskunnan haasteisiin, Pulkkinen miettii.

– Ymmärrän, että moni kokee esimerkiksi kirjaamisen vievän aikaa asiakkaan tai potilaan kohtaamiselta ja tämä voi joskus turhauttaa. Isoa kuvaa voi olla vaikea hahmottaa, jos ajattelee vain yhtä asiakastapaamista. Nämä kaikki vaiheet on kuitenkin käytävä läpi, jotta tulevaisuudessa saamme mahdollisimman paljon tukea asiakas- ja potilastietojärjestelmiltä ja painetta siirrettyä koneiden ja koneoppimisen puolelle sen sijaan, että ihmisen tarvitsisi hallita kaikki. Maailma muuttuu koko ajan kompleksisemmaksi ja massoja hoidettaessa tarvitaan apua ja tukea koneilta. Tämä vaatii kaikilta kärsivällisyyttä, mutta näen, että olemme menossa oikeaan suuntaan.

Apotti-järjestelmä otettiin käyttöön Helsingin, Kauniaisten ja Keravan terveydenhuollon, kotihoidon, iäkkäiden palveluiden ja päihdehuollon sekä Helsingin vammaispalveluiden yksiköissä keväällä 2021. Järjestelmä otetaan käyttöön Helsingin, Kauniaisten ja Keravan lapsiperheiden palveluissa, lastensuojelussa, työikäisten palveluissa sekä Kauniaisten ja Keravan vammaispalveluissa 6.11.2021. Marraskuun käyttöönotto koskee noin 2 200:aa sosiaalihuollon työntekijää.