Apotti-väitteet – totta vai tarua

Keskustelu Apotista käy jälleen vilkkaana. Silloin tällöin joku – usein henkilö, jonka liittymäpintaa Apottiin on vaikea hahmottaa – kirjoittaa kolumnin tai mielipiteensä johonkin lehteen, minkä jälkeen alkaa some-kanavissa armoton keskustelu. Keskustelu kiertää aina samaa rataa ja siinä toistuvat täsmälleen samat asiat.

Kirjoittajat ovat usein korkeasti koulutettuja, arvostettuja alojensa huippuammattilaisia, joten heidän sanomisillaan on toki ansaittua painoarvoa. Sen sijaan olen kummeksunut jonkin verran sitä, että yleensä nimenomaan tällaiset huippuammattilaiset suhtautuvat kaikkiin tutkimustuloksiin hyvin kriittisesti, ennen kuin ne on vertaisarvioitu tai ainakin perustuvat luotettavaan lähteeseen. Apotin tapauksessa nuo kirjoitukset tuntuvat kuitenkin usein perustuvan vain siihen, mitä julkisuudessa on aiemmin kirjoitettu – ja näin tämä pyörä pyörii ja kaikesta some-kanavissa kirjoitetusta tulee aika nopeasti faktaa ja totta.

Meidän on Apotissa mahdotonta vastata jokaiseen some-keskusteluun erikseen – ajankohtaista faktatietoa löytyy aina verkkosivuiltamme. Hankinta-asiakirjat ovat olleet avoimesti nähtävissä sivuillamme jo vuosia. Tilinpäätöstietomme ja sitä kautta kustannuksemme ovat luonnollisesti julkisia. Olemme alusta lähtien raportoineet investointikuluun (412 miljoonaa) tulleita muutoksia.

Mutta sitten niihin väitteisiin, jotka toistuvat kerta toisensa jälkeen aina, kun Apotti nousee hetkeksi valokeilaan.

1. Lääkärien joukkopako Apotin vuoksi. Ei pidä paikkaansa. Suurin asiakkaamme on HUS reilulla parilla kymmenellä tuhannella käyttäjällä. HUSin henkilöstön vaihtuvuus HUSin vuosikertomuksista löytyvän tiedon mukaan on vuosina 2016–2020 ollut 7,0 %, 5,8 %, 7,9 %, 8,3 % ja 8,6 %. Mielestäni tämä ei indikoi joukkopakoa Apotin vuoksi. En silti missään tapauksessa väitä, etteikö hyvällä ja toimivalla toiminnanohjausjärjestelmällä ole suuri vaikutus työviihtyvyyteen – onhan se niin keskeinen ammattilaisten työkalu. Enkä sitä, etteikö joku olisi työpaikkaakin sen vuoksi vaihtanut. Mutta joukkopakoa – ei sentään.
2. Kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Ei pidä paikkaansa. Olemme seuranneet kustannusten kehittymistä vuodesta 2016 tehdystä hankebudjetista lähtien, jolloin sopimus Epicin kanssa solmittiin. Silloin ennuste investoinnista oli 316 miljoonaa euroa ja perustui silloin määriteltyyn hankkeen laajuuteen. Suurimpia muutoksia tuon jälkeen ovat

• • käyttäjämäärän kasvu ennustetusta 41 %:lla
  • kuuden uuden kunnan liittyminen hankintaan optionsa käyttämällä
  • joidenkin palvelujen siirtyminen asiakkailta Oy Apotti Ab:n hoidettaviksi
  • koronapandemian aiheuttamat välttämättömät muutokset aikataulussa, kun kevään 2020 käyttöönottoja ei pystytty tekemään suunnitellusti
  • asiakkaiden hankkimat lisäpalvelut; on luonnollista, että vuonna 2016 ei tiedetty kaikkea mitä esim. vuonna 2020 tullaan tarvitsemaan.
  • integraatiolaajuuden kasvaminen – tämä juontaa osittain juurensa siitä, että hankintavaiheessa käytössä olleista sadoista integraatioista ei ollut olemassa dokumentaatiota, eikä niitä näin ollen voitu sisällyttää kiinteään hintaan

Kaiken yllä olevan lisäksi olemme tehneet n. 10 % suuruisen suunnitteluvirheen budjetoinnissa ts. emme osanneet ottaa suunnitteluvaiheessa huomioon kaikkea vuosille 2016–2021 tarvittavia kustannuseriä.

3. Raha valuu Amerikkaan. Osittain totta. Epic-lisenssit ja kiinteähintaisen projektin maksupostit menevät toimittajalle. Kaikki muu työ, samoin kuin jatkokehittäminen, tehdään Oy Apotti Ab:ssä yli 500 suomalaisen asiantuntijan voimin. Käyttöönottojen jälkeen 60–70 % Apotin kustannuksista jää Suomeen, 30–40 % menee toimittajalle. On hyvä huomioida, että kansainvälinen kumppanuus avaa myös Apotin verkostokumppaneille kiinnostavia mahdollisuuksia.
4. Viron vastaava järjestelmä maksoi 10 miljoonaa. Ei pidä paikkaansa. Virossa ei ole tehty asiakas- ja potilastietojärjestelmää lainkaan, vaan siellä sairaalat käyttävät markkinoilta löytyviä APTJ-järjestelmiä. Se, mihin tällä ”Viron ratkaisulla” viitattaneen, on palveluväyläratkaisu, jollainen Suomestakin löytyy ja joka pohjautuu samaan XROAD-teknologiaan. Sillä yhdistetään kansallisia palveluja toisiinsa ja tehdään niitä saataville.
5. Järjestelmien vertailussa Apotti sai huonon arvosanan. Pitää paikkansa. Lääkäriliiton tekemässä tutkimuksessa eri järjestelmiä käyttävät lääkärit antoivat arvosanat käyttämilleen järjestelmille. Tässä meillä Apotissa on paljon parannettavaa ja sen vuoksi olemme käynnistäneet käyttäjätyytyväisyyden parantamiseen tähtäävän Apotti 2.0 -ohjelman. Olisi kuitenkin myös mielenkiintoista saada tulokset vertailusta, jossa samat henkilöt vertailevat samoilla, ennalta määritellyillä kriteereillä eri järjestelmiä keskenään. Lääkäriliiton tutkimuksessa Eskoa käyttäneet lääkärit antoivat arvosanan Eskolle ja Apottia käyttäneet lääkärit Apotille. Kyse ei siis ole aidosta vertailusta. Yhtä kaikki hyvä käyttäjäkokemus on tärkeää myös palveluiden sujuvuuden näkökulmasta ja on selvää, että meillä Apotissa on paljon parannettavaa.
6. Kehittämisessä ei ole kuunneltu loppukäyttäjiä. Väärin. Jos haluaisin vähän karrikoida tässä kohtaa, sanoisin että olemme kuunnelleet loppukäyttäjiä liikaakin – mikä taas on johtanut käyttökokemukseen liittyviin puutteisiin. Meillä oli jo hankintavaiheessa todella suuri joukko sote-ammattilaisia tekemässä tuotteiden vertailua eri näkökulmista. Ja erityisesti kehittämisvaiheessa meillä on ollut kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon erikoisalojen ja -palveluiden kovia ammattilaisia kehittämässä sisältömäärittelyjä ja työnkulkuja. Koska järjestelmä on roolipohjainen, johti tämä toisinaan varmasti liiankin suureen määrään erilaista sisältöä, kun kaikki mahdollinen on pyritty ottamaan huomioon. Nyt tästä on tarkoitus hieman pakittaa näkymien yksinkertaistamiseksi ja käytettävyyden parantamiseksi.
7. Tanskassa tuottavuus on laskenut. Väärin. Viimeisimpien tutkimusten mukaan Tanskan Epiciä käyttävien sairaaloiden tuottavuus on noussut 4,4 %, maan muiden sairaaloiden vastaavasti 2,1 %. Tanskassa on selvästi päästy normaalin muutoskäyrän paremmalle puolelle ja hyödyt ovat alkaneet konkretisoitua, kun määrätietoista kehittämistyötä on jatkettu yhdessä ammattilaisten kanssa.
8. Tuotanto on laskenut Apotin takia pysyvästi jopa 40 %. Pohtikaa tätä hetki. Jos Uudellamaalla terveydenhuollon tuotantokyvykkyys putoaisi pysyvästi edes 10 %, se tarkoittaisi jonojen todella nopeaa kasvamista ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen kriisiytymistä.

Kukaan sote-ammattilainen ei varmasti kiistä sitä tosiasiaa, että korona on kuitenkin jonkin verran vaikuttanut terveydenhuollon kantokykyyn. Tämän osalta vertailua voi tehdä muihin sairaanhoitopiireihin ja ottaa samalla huomioon sen, että tartuntamäärät Uudellamaalla ovat olleet lähes koko pandemian ajan suhteellisesti korkeimmat. Apotin käyttöönottohetkillä asiakkaamme pudottavat palveluidensa tuotantokapasiteettia palveluista riippuen hetkeksi jopa puoleen normaalista potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Pudotus on suunniteltu ja kestää tyypillisesti noin neljä viikkoa, joiden aikana tuotantokapasiteettia nostetaan viikoittain (50 % – 70 % – 90 % – 100 %). Tämä voi toisissa yksiköissä tapahtua myös nopeammin, joissain yksiköissä puolestaan hitaammin

9. Apotissa on käytetty vanhanaikaista MUMPS-ohjelmointikieltä. Osittain totta. Epicin core on tosiaan tehty MUMPS- (tai oikeammin kai M-) kielellä. Vaikka itsekin olen joskus vuosia ja vuosia sitten koodannut, en hahmota sitä, miksi tätä pidetään ongelmana. Epic on hyvin nopea ja hyvin skaalautuva järjestelmä. Meillä Apotissa on muutama MUMPS-osaaja, mutta käytännössä emme juurikaan sitä järjestelmän kehittämisessä tarvitse, koska ylivoimaisesti suurin osa tapahtuu järjestelmää konfiguroimalla. Pääsääntöisesti sekä Epic että Apotti käyttävät useita muita teknologioita.

Uudellamaalla HUS ja kunnat ovat tehneet strategisia, rohkeita ja pitkälle tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja. Näiden ratkaisujen avulla digitalisaatiosta voidaan ottaa kaikki mahdollinen hyöty irti ja varmistaa, että kansalaiset saavat jatkossakin parasta ja turvallisinta hoitoa, ja pääsevät myös yhä laajemmin osallistumaan omaan hoitoonsa Maisa-asiakasportaalin avulla. Tämä tukee käynnissä olevan sote-uudistuksen tavoitteita: Uudellamaalla valmius tiedolla johtamiseen ja asiakkaiden kokonaisvaltaiseen hoitamiseen on maan parasta.

Jatkan mielenkiinnolla taas keskustelun seuraamista – toivottavasti otatte yllä olevat faktat huomioon sitä käydessänne.

Haluan samalla esittää avoimen kutsun näkyvimmille Apotti-kriitikoille saman pöydän ääreen keskustelemaan näistä asioista. Meillä on varmasti paljon opittavaa puolin ja toisin yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi. Haluaisin saada aikaiseksi aidon vuoropuhelun pelkkien julkiseen kommentointiin perustuvien huhujen vastapainoksi. Eli Twitter-käyttäjät @JormaPaavonen @KariTikkinen @lpiSoini @millerinanne @MaaritLeinonen ja @valo_heidi – kutsun teidät pyöreän pöydän ääreen keskustelemaan avoimesti Apotista ja siihen liittyvistä kokemuksistanne ja niiden taustoista. Ottakaa yhteyttä hannu.valimaki@apotti.fi, niin etsitään yhteinen aika keskustelulle!

Jatketaan rakentavaa ja asioita eteenpäin vievää asiallista keskustelua sote-digitalisaation edistämisestä, Apotista ja kaikista muista käytössä olevista ja käyttöön tulevista järjestelmistä. Yllä oleva lista käy hyvin myös Apotti-bingona: kun seuraavan kerran keskustelu taas Apotin ympärillä herää niin voi keskustelusta poimia osumia yllä oleviin teemoihin. Kaikille viisi osumaa saaneille Apotti-heijastin 😊

Hannu Välimäki
Toimitusjohtaja, Oy Apotti Ab