Apotti kehittää hoitopolkuja asiakkaan ja potilaan parhaaksi

Apotti-järjestelmän käyttöönotot ovat kevään aikana edenneet ja järjestelmää käyttää jo noin 45 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista HUSissa, Helsingissä, Kauniaisissa, Keravalla ja Vantaalla. Maisa-asiakasportaalin käyttäjämäärä lähestyy 400 000:ta.

Alamme Apotissa pikkuhiljaa lähestyä intensiivisen käyttöönottovaiheen loppua: Apotti-järjestelmän käyttöönotot alkoivat marraskuussa 2018 ja kevään 2021 käyttöönotot huomioiden takana on jo seitsemän erikokoista käyttöönottoa. Seuraavat käyttöönotot teemme syksyllä ja vuoden 2022 puolella. Käyttöönottovaiheen jälkeisen ajan suunnittelu on kuitenkin jo käynnissä. Apotti-järjestelmän käyttäjille haluamme tarjota ennen kaikkea parempaa käytettävyyttä.

Huomio järjestelmän optimointiin

Keskeistä on järjestelmän jatkokehitys niin, että se tukee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla – asiakkaan ja potilaan parhaaksi. Apotti pyrkii optimoimaan kokonaisia hoitopolkuja ja prosesseja, jotta asiakkaan ja potilaan asiointi olisi mahdollisimman sujuvaa, asiointipaikasta riippumatta.

Apotti-järjestelmä on paitsi asiakas- ja potilastietojärjestelmä myös monipuolinen toiminnanohjausjärjestelmä, joka muuttaa toimintaa monella tapaa. Sen käyttöönotto on iso ponnistus kuormitetuille sote-ammattilaisille, ja toiminnanmuutokseen tulee varata riittävästi aikaa. Apotti-järjestelmän ja sen käyttöä tehostavien toiminnallisuuksien opettelu vie aikansa – esimerkiksi työpöytänäkymän personointi sujuvoittaa päivittäistä työtä huomattavasti.

Lyhyt käyttökokemus varmasti osittain heijastuu kielteisissä käyttäjäarvioissa. On kuitenkin selvää, että järjestelmässä on edelleen optimoitavaa ja tähän kehitykseen tulemme jatkossa panostamaan voimakkaasti. Käyttäjiä on kuultu ja kritiikki on otettu vakavasti. Saatu palaute ohjaa sekä järjestelmän rakentamista että olemassa olevien toiminnallisuuksien kehittämistä. Käytettävyyttä kehitetään aktiivisesti yhteistyössä asiakasorganisaatioiden kanssa. Apotti-järjestelmässä on paljon vielä hyödyntämätöntä potentiaalia.

Sote-tietojärjestelmillä parempaa terveyttä ja hyvinvointia

Käyttäjien kokemukset ovat saaneet paljon näkyvyyttä ja palstatilaa ja hyvä niin: On tärkeää, että asiakas- ja potilastietojärjestelmistä ja niiden mahdollisista haasteista käydään avointa keskustelua ja tehdään tieteellistä tutkimusta. Keskustelu ja tutkimus auttavat myös meitä jatkokehitystyössä. On kuitenkin hyvä huomioida, ettei juuri julkaistussa Potilastietojärjestelmät lääkärin työssä -tutkimuksessa vertailla järjestelmiä keskenään.

Lisää arvoa tuottaisi jatkossa se, että eri ratkaisujen toiminnallinen laajuus otettaisiin huomioon – kun puhutaan asiakas- ja potilastietojärjestelmistä, kirjoon mahtuu hyvin monenlaisia kokonaisuuksia. Osa järjestelmistä on vertikaalisesti hyvin laajoja, pitkälle tiettyyn tarkoitukseen kehitettyjä kokonaisuuksia, kuten vaikkapa tehohoidon järjestelmä. Osa järjestelmistä kattaa horisontaalisesti laajemman kokonaisuuden, mutta niissä ei välttämättä ole niin paljon horisontaalista syvyyttä, kuten toiminnallisuuksia ja toiminnan ohjausta. Osa järjestelmistä – kuten Apotti – on sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti laajoja kokonaisuuksia.

Järjestelmien laajuus ja kyvykkyys on merkittävä kysymys sote-uudistuksen toteutuessa: tulevat hyvinvointialueet joutuvat pohtimaan, millaisella järjestelmäkokonaisuudella niiden toimintaa voi jatkossa tukea ja johtaa. Sote-uudistuksen tavoitteet huomioiden tulisi myös tarkastella tietojärjestelmien mahdollisuuksia kansanterveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä ja yhteiskunnan kantokyvyn ylläpitäjinä.

Apotin kaltainen laaja toiminnanohjausjärjestelmä tuottaa sote-palveluiden kehittämisen ja kohdentamisen tueksi jatkuvasti monipuolista tietoa. Apotin rakenteinen kirjaaminen on tässä avainasemassa: yhtenäisesti järjestelmään syötetty tieto on hyödynnettävissä monipuolisesti. Tiedon avulla kansalaisten palvelut voidaan järjestää heidän tarpeitaan vastaavasti. Lisäksi palveluiden painopistettä saadaan siirrettyä raskaista ja kalliista hoidoista ennaltaehkäisyn ja itsehoidon suuntaan. Tämä parantaa kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ja pienentää samalla sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia – sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti.

Olisi hyvä keskustella myös tietojärjestelmien roolista asiakkaiden ja potilaiden omahoidon ja hyvinvoinnin tukena. Nykyaikaiset digitaaliset ratkaisut, kuten Apotin Maisa-asiakasportaali, tuovat kansalaisille helppoutta asiointiin ja uusia mahdollisuuksia oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja seurantaan.

Digitalisaatio voi parhaimmillaan parantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta, edistää kansanterveyttä, lisätä hyvinvointia ja säästää sekä kansalaisten että sote-ammattilaisten aikaa. Myös näistä positiivisista puolista toivon syntyvän rakentavaa keskustelua, koska kaikkien yhteinen tavoite on varmistaa erinomainen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto myös tulevaisuudessa. Vastakkainasettelun asemesta tulisi keskittyä yhteistyöhön: yhdessä innovoiden ja tehden voimme hyödyntää Suomen valtavaa osaamispotentiaalia koko yhteiskunnan parhaaksi.

Hannu Välimäki
Toimitusjohtaja, Oy Apotti Ab