Apotti-järjestelmän kehittäminen jatkuu

Juuri julkaistussa Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä -tutkimuksessa selvitettiin lääkärien näkemyksiä potilastietojärjestelmistä. Tutkimukseen osallistuneet lääkärit nostivat esiin useita Apotti-järjestelmään liittyviä kehitystoiveita. Käytettävyyden kehittäminen on käyttöönottovaiheen päättyessä Apotin keskeinen prioriteetti.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmiä koskeva tieteellinen tutkimus on arvokasta ja auttaa järjestelmätoimittajia jatkokehitystyössä. Käytettävyyden kehittäminen on intensiivisen käyttöönottovaiheen päättyessä Apotin keskeinen prioriteetti: laajassa toiminnanohjausjärjestelmässä on edelleen paljon optimoitavaa ja hyödyntämätöntä potentiaalia.

Käytettävyyttä kehitetään aktiivisesti yhteistyössä Apotin asiakasorganisaatioiden kanssa. Saatu palaute ohjaa sekä järjestelmän rakentamista että olemassa olevien toiminnallisuuksien kehittämistä.
Apotti-järjestelmän käyttöönotto on suuri toiminnanmuutos, joka muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työskentelyä monella tapaa. Muuttuneiden käytäntöjen omaksuminen ja vanhasta poisoppiminen vie henkilökunnalta aikansa. Kun järjestelmän käytön on oppinut, löytyy siitä kuitenkin paljon työtä helpottavia lisäominaisuuksia. KLAS Research -tutkimuksen mukaan potilastietojärjestelmän personointi lisää käyttäjien tyytyväisyyttä. Esimerkiksi Apotti-järjestelmän työpöytänäkymän personointi sujuvoittaa päivittäistä työtä huomattavasti.

Vastaamme alla Potilastietojärjestelmät lääkärin työssä -tutkimuksessa esiin nousseisiin kehitystoiveisiin.

1. Rutiinitehtävien suorittamista ei koettu Apotti-järjestelmässä suoraviivaiseksi.
Apotti-järjestelmän käyttöönotto on suuri toiminnallinen muutos. Apotti-järjestelmä poikkeaa merkittävästi aiemmista järjestelmistä: se on toiminnallisuudeltaan hyvin laaja toiminnanohjausjärjestelmä. Merkittävimpiä muutoksia ovat rakenteinen kirjaaminen, ohjaavat työnkulut, järjestelmän roolipohjaisuus, toimintatapojen yhtenäistyminen, tiedon hyötykäyttö, mobiiliratkaisut sekä sähköisen asioinnin lisääntyminen.

Rakenteinen kirjaaminen yhdenmukaistaa asiakas- ja potilastietoja ja parantaa näin tiedon laatua ja hyödynnettävyyttä. Sekä lääkäri että potilas hyötyvät siitä, että potilaan tietoja pystytään hyödyntämään asiointipolun kaikissa vaiheissa. Rakenteinen kirjaaminen on alkuun hitaampaa ja helpottuu lopullisesti vasta, kun luonnollisen kielen tulkkauksen menetelmät kehittyvät niin paljon, että rakenteiset osat voidaan tunnistaa suoraan sanelusta.

Ensimmäisillä asiointikerroilla ammattilaiset joutuvat kirjaamaan Apotti-järjestelmään paljon tietoja. Nämä tiedot ovat hyödynnettävissä seuraavilla asiointikerroilla: aiemmin tallennettu tieto helpottaa ajan mittaan sote-ammattilaisen työtä ja takaa potilaalle turvallisen, sujuvan ja tasalaatuisen palveluketjun myös tuleville käynneille – esimerkiksi potilaan siirtyessä perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoidon puolelle. Rakenteisen kirjaamisen myötä voidaan automatisoida hoitopolkuja ja hyödyntää lääkärin työskentelyä tukevia toiminnallisuuksia, kuten päätöksentukea, erilaisia mittareita (esimerkiksi toimintakyky), potilaiden vointia seuraavia algoritmeja ja katkeamatonta lääkehoitoprosessia. Myös erilaiset laatujärjestelmät ja laaturekisterit vaativat tiedon kirjaamista rakenteisesti.

2. Moni vastaaja koki, että Apotti-järjestelmän virheellinen toiminta on aiheuttanut tai ollut lähellä aiheuttaa vakavan haittatapahtuman potilaalle.

Apotti-järjestelmä on rakennettu parantamaan asiakas- ja potilasturvallisuutta ja hoidon laatua: järjestelmä ohjaa ammattilaisten toimintaa, ennakoi riskitilanteita ja parantaa lääkitysturvallisuutta mm. ehkäisemällä inhimillisiä virheitä ja yhdenmukaistamalla lääkitykseen liittyviä käytäntöjä. Asiakkaan/potilaan ajantasaiset tiedot ovat hyödynnettävissä ilman viiveitä turvallisesti – asiointi- ja hoitopaikasta riippumatta.

Esimerkiksi vuodeosastoilla annettaviin lääkityksiin liittyvät Haiprot ovat HUSissa vähentyneet huomattavasti, kun käyttöön on otettu Apotti-järjestelmän mahdollistama katkeamaton lääkehoitoprosessi. Järjestelmä varmistaa, että oikea potilas saa oikeat lääkkeet oikeaan aikaan muun muassa tukemalla viivakoodiskannausta lääkkeenjaossa.

Apotti-järjestelmä edellyttää potilaan kotilääkityksen selvittämistä ja kattavaa kirjaamista. Alkuun kotilääkelistan yhteensovittaminen on ikävä kyllä työlästä johtuen pääosin siitä, että Reseptikeskuksessa ei ole ajantasaista tietoa kotilääkityksestä ja annostelutieto on vapaana tekstinä. Lääkelistan ajantasaisuus parantaa kuitenkin merkittävästi potilasturvallisuutta ja on jokaisen potilaan etu. Täysin rakenteinen lääkemääräys parantaa potilasturvallisuutta koko hoitoketjussa, kun lääkkeen määrääminen, jakaminen ja antokirjaaminen tapahtuu järjestelmässä kontrolloidusti. Reseptikeskuksessa tulee myös olemaan jatkossa ajantasaisempi tieto käytössä olevista lääkkeistä ja niiden annostuksista, ja virheellisten annostelujen riski pienenee.

3. Moni vastaajista koki, ettei Apotti-järjestelmä tue yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärin ja potilaan välillä.

Apotti-järjestelmä edistää lääkärin ja potilaan välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua erityisesti sähköisen asiakasportaalin, Maisan, kautta. Maisa-asiakasportaali on käytössä Apotti-järjestelmää käyttävissä kunnissa (Helsinki, Kauniainen, Kerava ja Vantaa) sekä HUSin erikoissairaanhoidossa. Portaalin käyttäjämäärä on kasvanut voimakkaasti: tällä hetkellä Maisa-asiakasportaalilla on jo lähes 400 000 käyttäjää.

Maisa-asiakasportaalin kautta potilaat voivat viestiä tietoturvallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Lisäksi asiakasportaalissa onnistuvat mm. ajanvaraukset, esitietolomakkeiden täyttäminen, etävastaanotot ja omiin hoitoihin liittyvien mittaustietojen tallentaminen. Tämä tuo merkittävää ajansäästöä myös ammattilaisille. Myöhemmin käyttöön tulee myös Maisan versio, joka on tarkoitettu vuodeosastoilla oleville potilaille: tämän avulla potilas pystyy osallistumaan hoitoonsa entistäkin paremmin.