Apotti-järjestelmän käytettävyyden testaamisessa hyödynnetään viimeisimpiä innovaatioita

Moni sote-ammattilainen pitää nykyisiä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä hankalasti käytettävinä, monimutkaisina ja sirpaloituneina. Heikko käytettävyys vie ammattilaisen huomiota, kuluttaa työaikaa ja voi ääritilanteissa vaikuttaa jopa potilasturvallisuuteen.

Panostamme Apotissa vahvasti järjestelmän käytettävyyteen ja käytämme tieteellistä metodiikkaa ja uusimpia palveluita sen varmistamiseksi. Yhteistyö suomalaisen Adusso Oy:n kanssa on tuonut uusia näkökulmia käytettävyyden arviointiin.

– Terveydenhuollon ympäristö on haastava ja käytettävyyden vaikutukset suuret. Yhtä tehtävää saatetaan tehdä yksittäisen kunnan alueella 8 miljoonaa kertaa vuodessa, eli pienetkin ongelmat moninkertaistuvat, kertoo Adusso Oy:n toimitusjohtaja Janne Pitkänen.

– Ihmiset ovat teknologian käyttäjinä tottuneet tiettyihin käytettävyyden periaatteisiin. Toisaalta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työnkuviin liittyy poikkeuksellista monimutkaisuutta. Ei ole kyse vain kasasta nettilomakkeita, joita täytellään, Pitkänen tähdentää.

Apotti-järjestelmän käytettävyyttä testataan jo kehityksen aikana

Apotissa muokataan parhaillaan järjestelmää, ja syksyllä alkavat laajat testaukset. Myös sovelluskehitysvaiheessa otetaan käyttäjiä mukaan kokeilemaan järjestelmää, jotta tiedetään, että ollaan menossa oikeaan suuntaan.

– Järjestelmän loppukäyttäjä tulee kokeilemaan, saako hän annetut tehtävät suoritettua. Näin saadaan kehityksen avuksi konkreettista tietoa siitä, mitä järjestelmän valmiiksi saaminen edellyttää, Pitkänen selittää.

– UX-blackbox-työkalumme avulla käyttäjävuorovaikutusta voidaan taltioida. Boxiin tallentuu käyttäjän merkintöihin perustuen niin ongelmia kuin hyviä käyttökokemuksia. Jälkeenpäin pystytään tarkastelemaan ”käyttäjän silmin” huomionarvoisia ajanhetkiä.

– UX-blackboxia on mahdollista hyödyntää myös tuotantokäytössä olevan järjestelmän ongelmien korjaamiseen. Näin ei viedä työntekijöiden työaikaa, sillä käytettävyystestaus vaatii aina pari tuntia osallistuvaa käyttäjää kohti. Pidemmän päälle käyttökokemusten seuranta oikean työn yhteydessä antaa myös luotettavampia tuloksia.

Koska Apotti-hanke on laaja ja haastava, korostuu työskentelyssä sisäisen viestinnän merkitys: tarvitaan toimivat tavat jakaa tietoa kehittäjien ja muiden työtä tekevien kesken.

– Tässä pilvipalveluun perustuva ratkaisumme on suureksi avuksi: sen sijaan, että jaettaisiin ruutukaappauksia, pystytään jakamaan käytön aikana tallentuneita videoleikkeitä, jotka on koostettu huomionarvoisten ajanhetkien ympärille, Pitkänen sanoo.

Apotin peruskäytettävyyden taso on jo testattu

Adusson palveluita hyödynnettiin myös Apotin hankintavaiheessa, kun kilpailevia järjestelmiä vertailtiin keskenään. Yritys pystyi tuottamaan laajaan hankkeeseen riittävät testaukset, jotka saatiin taltioutua.

– Hankintavaiheessa järjestelmän tuloksellisuus oli 75 %:n tietämillä. Eli kun työnsä osaava lääkäri tai hoitaja käyttää järjestelmää, voidaan ennustaa, miten suuren osan tehtävistä hän saa tehtyä ilman ennakkoon annettua ohjeistusta tai perehdytystä. Kun testaamme valmiin järjestelmän käytettävyyttä, tuloksellisuutta on tarkoitus testata samalla tavalla. Tavoitteena on 100 %, Pitkänen kertoo.

– Vertailuvaiheessa testattiin yksittäisiä käyttötapauksia, nyt testaus tehdään koko järjestelmän tärkeimmille osa-aluille. Näin varmistetaan, että hyvä käytettävyyden taso on saavutettu, eikä tule tarpeettoman suurta tuottavuuden putoamista käyttöönoton aikana, vaan nopeasti lunastetaan uuden järjestelmän lupaukset.

– Verrattuna aiempaan on Apotin hankinnassa edellytetty, että valittua järjestelmää pystytään muokkaamaan myös jatkuvassa käytössä, jopa talon sisällä. Se on hankittu sopimuksilla, jotka takaavat järjestelmän kehittämismahdollisuudet aiempaa kohtuullisemmilla kustannuksilla, Pitkänen toteaa.

Apotin käytettävyyden testaamisessa sovelletaan erilaisia tapoja

Apotti järjestää tämän vuoden aikana useita Hyväksymistilaisuuksia, joihin kuhunkin on kutsuttu satoja tulevia käyttäjiä arvioimaan järjestelmään rakennettuja työnkulkuja. Lisäksi käyttäjille pidetään pienimuotoisempia demoja.

– On hyvä, että kysytään mielipiteitä, jotta saadaan käyttäjät mukaan kehitystyöhön, mutta vielä tärkeämpää on konkreettisesti testata järjestelmää oikeilla käyttäjillä. Mielipiteet eivät välttämättä kerro, toimiiko joku asia vai ei, Pitkänen painottaa.

– Kysymällä voidaan myöskin saattaa yksittäisiä käyttäjiä liian suureen vastuuseen. Kun annetaan järjestelmä kokeiltavaksi, voidaan paremmin ennustaa lopputulos ja varmistaa käytettävyysvaatimusten toteutuminen.

Pitkänen väläyttelee myös tulevaisuuden mahdollisuuksia tekoälyn hyödyntämisestä käyttökokemustietoon perustuen.

– Käyttöliittymien kehityksen ja käytön yhteydessä tehtäviä UX-blackbox-taltiointeja voidaan hyödyntää esimerkiksi työn automatisointiin ja tekoälyllä avustamiseen. Kun aineistoa alkaa kertyä enemmän, oppii auttava järjestelmä käyttäjän toimintatavoista, missä se voisi olla avuksi tai mitä tehtäviä se voisi ottaa tehtäväkseen.

– Tämän toteutuminen voi olla mahdollista Apotin käyttöönoton jälkeen, kun tekoälyn kouluttamiseen tarvittava laaja käyttökokemusaineisto alkaa toden teolla kertyä.