Apotti-järjestelmää tehdään suomalaisin voimin

Pia Kauma ja Mia Laiho kirjoittivat mielipidekirjoituksessaan (HS 26.3.) Espoosta ja Apotista. Kirjoitukseen oli eksynyt muutamia keskeisiä asiavirheitä, joita haluamme oikaista.

Espoo erosi Apotti-hankintarenkaasta vuonna 2013 – ei vuonna 2016.

Apotti-hankinta on hankintalain 42 § mukainen puitejärjestely, jonka pituus on lain mukaan neljä vuotta. Tästä johtuu 20.4.2020 määräaika, jonka jälkeen Apotti-järjestelmään ei voi enää laillisesti liittyä millään keinolla. Hankinnan myöhempi laajentaminen ei ole mahdollista ilman uutta kilpailutusta.

Apotti-järjestelmän taustalla oleva Epic-järjestelmä on laajentunut jo seitsemään Euroopan maahan. Parhaillaan Keski-Norjassa on menossa lähes Apotin kokoinen käyttöönotto. Iso-Britannian osalta kirjoituksessa viitataan ilmeisesti NHS:n puitejärjestelyluetteloon, jonka kilpailutuksiin Epic ei ole osallistunut. Iso-Britanniassa Epic on kuitenkin käytössä kolmessa suuressa NHS:n organisaatiossa, kuten Cambrigde Univesity Hospital ja University College London Hospitals. Lisäksi parhaillaan on meneillään kaksi uutta käyttöönottoa. Kansainvälisesti arvostetuimman terveydenhuollon organisaatioiden arvioinnin, HIMSS-luokituksen, korkeimman tason saavuttaneista organisaatioista maailmanlaajuisesti 79 % on Epic-käyttäjiä.

Kirjoittajat viittaavat koettuun huonoon käytettävyyteen. Käytettävyyttä parannetaan jatkuvasti yhdessä nykyisten n. 15 000 loppukäyttäjän kanssa. Rakenteinen järjestelmä on samalla iso toiminnanmuutos, mikä osaltaan vaikuttaa käytettävyyden kokemukseen. Uuden järjestelmän omaksuminen on loppukäyttäjille aina hyvin kuormittavaa etenkin sote:n hektisessä ympäristössä, mikä on havaittu kaikissa järjestelmäuudistuksissa Suomessa ja maailmalla.

Itse reseptin kirjoittaminen ei Apotti-järjestelmässä eroa nykyjärjestelmistä. Hitaus resepteihin ja kotilääkitykseen liittyen johtuvat ennen kaikkea haasteista eReseptin annostelutiedon rakenteistamisessa. Tämä on myös STM:n hiljattain julkaiseman selvityksen mukaan tärkein yksittäinen asia Kanta-palveluiden Reseptikeskuksen kehityksessä. Huomattavaa on, että täysin rakenteinen lääkitystieto mahdollistaa ns. suljetun lääkekierron, jonka on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa vähentävän lääkitykseen liittyviä inhimillisiä virheitä jopa 70 %. Apotti-järjestelmää käyttävissä osastoissa on jo havaittavissa vastaavaa mitattavissa olevaa myönteistä kehitystä.

Hinnaltaan Apotti-järjestelmä ei poikkea juurikaan nykyjärjestelmien kokonaishinnasta. Kirjoituksessa jätettiin mainitsematta, että Apotti-järjestelmän hinta on noussut pääosin vuonna 2015 arvioidun käyttäjämäärän selkeän kasvun sekä käyttäjien toiveesta ja erillisillä päätöksillä tehtyjen laajennusten vuoksi.

Apotti-järjestelmää tehdään suomalaisin voimin. Oy Apotti Ab työllistää tällä hetkellä noin 600 suomalaista ammattilaista, jotka mm. työstävät Epic-alustajärjestelmän toimintoja yhdessä asiakasorganisaatioiden kanssa. Esimerkiksi sosiaalihuollon suomalainen sisältö on rakennettu Suomessa Epicin työkaluin ja sen IPR on Apotin.

Apotti ei ole suljettu järjestelmä. Apotti-järjestelmä on integroitu jo lähes sataan muuhun järjestelmään ja lisää integrointeja tehdään koko ajan. Apotti tarjoaa myös mahdollisuuden kansainvälisiä ovia avaavaan ekosysteemiin, jota on kehittämässä lukuisia suomalaisia yrityksiä.

Epic-alustan joustavuutta kuvaa hyvin se, että meneillään olevaan korona-viruspandemiaan liittyviä terveydenhuolto-organisaatioiden toimintaa tukevia ominaisuuksia ja muutoksia on otettu käyttöön nopealla tahdilla. Esimerkiksi vuodepaikkoja on muutettu teho-osastopaikoiksi monimutkaisine lääkintälaiteliittymineen, etävastaanottojen käyttöä on laajennettu sekä luotu pandemiaraportointi.

Kansalaisille Apotti-järjestelmä tuo tullessaan yhden monipuolisimmista sähköisen asioinnin järjestelmistä. Maisa-asiakasportaalin käyttäjämäärä on vajaan vuoden aikana kasvanut liki 70 000 käyttäjään ja sen kautta on muun muassa yli 9 000 sosiaalihuollon hakemusta, yli 23 000 ajanvarausta sekä täytetty yli 12 000 esitietolomaketta, jotka nopeuttavat myös ammattilaisten työtä, kun tieto on valmiiksi järjestelmässä kansalaisen asiaa hoidettaessa.

Hannu Välimäki, toimitusjohtaja, Oy Apotti Ab

Heikki Onnela, tuotekehitysjohtaja, LL, Oy Apotti Ab

Jari Renko, teknologiajohtaja (CTO), Oy Apotti Ab