Apotti-hankkeessa ei olla hankkimassa koko maan kattavaa asiakas- ja potilastietojärjestelmää

Apotti-hankkeessa ollaan hankkimassa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Apotti-hanketoimisto haluaa painottaa, että kyseessä ei ole koko Suomea koskeva asiakas- ja potilastietojärjestelmä.

Mukana ovat Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupungit, Kirkkonummen kunta sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS). Parhaillaan kaupungit käsittelevät osallistumistaan hankintaan päättävissä elimissään. Hankintaan voivat tulla mukaan myös muut HUS- kunnat niin halutessaan.

Tietojärjestelmän hankinta on osa laajempaa hankekokonaisuutta, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja toimintaa kehitetään.

Viron järjestelmä on tietovarasto, ei potilastietojärjestelmä

Viro on noussut esiin esimerkkimaana terveydenhuollon tietojärjestelmähankinnoissa. Apotti-hankejohtaja Antti Iivanainen sanoo, että kyseinen Viron järjestelmä ei kuitenkaan ole potilastietojärjestelmä vaan lähinnä suomalaista Kelan KanTa-arkistoa muistuttava tiedonvälitys- ja arkistointipalvelu. ”Virossakin terveydenhuollon toimijat tarvitsevat lisäksi varsinaisen potilastietojärjestelmän”, Iivanainen toteaa.

Potilastietojärjestelmässä on kysymys järjestelmästä, jota lääkärit, hoitajat ja sosiaalipuolen  henkilökunta käyttävät päivittäisessä työssään hoitaessaan potilaita.

Myös nykyiset järjestelmät maksavat

Nykyjärjestelmiin käytetään tällä hetkellä vuosittain noin 49 miljoonaa euroa eli 10 vuodessa noin 490 miljoonaa euroa. Apotti-hankkeen asiakas- ja potilastietojärjestelmän kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 350‒450 miljoonaa euroa kymmenessä vuodessa.

Apotti-hankkeen 10 vuoden kustannukset eivät muodostu pelkästään uuden järjestelmän hankintahinnasta, vaan esimerkiksi käyttöönottokustannuksista, vanhojen tietojen siirtämisestä uuteen järjestelmään sekä vuosittaisista käyttö- ja kehittämiskustannuksista. Kun järjestelmä on otettu käyttöön, sen vuosittaisten kustannusten arvioidaan olevan nykyistä alhaisemmat.

Aiemmin esillä ollut 1,2‒1,8 miljardin euron kustannus on peräisin Sirius-selvityksestä. Selvityksen teettivät yliopistolliset sairaalat ja Sitra. Siinä arvioitiin modernin potilastietojärjestelmän 10 vuoden kokonaiskustannusta, jos sellainen hankittaisiin koko maahan.