Tuore tutkielma: Apotin mediakuva oletettua monipuolisempi

Apotti on näkynyt runsaasti mediassa viime vuosina ja sitä on ruodittu lehtiartikkeleissa myös kriittiseen sävyyn. Tuoreen maisterintutkielman mukaan asia ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen: Apotin medianäkyvyys on suhteellisen monipuolinen, vaikka sitä ympäröi vahva kritiikin leima. Suuren yhteiskunnallisen hankkeen taustoista ja tavoitteista kaivataan lisää tietoa.

Helsingin valtiotieteelliseen tiedekuntaan tehdyssä Apotti mediassa 2020–2022 – Miten media käsittelee Apottia? -maisterintutkielmassa käsiteltiin Apotin mediakuvaa vuosina 2020–2022 kuudessa, keskenään erilaisessa julkaisussa. Tuoreen pro gradu -tutkielman artikkelien rajaus osuu Apotin suurimpien käyttöönottojen aikaan Uudellamaalla. Tutkielma tehtiin Oy Apotti AB:n toimeksiannosta.

– Tämä ajankohta valikoitui tutkimukseen, koska Apotista uutisoitiin hyvin laajasti ja voimakkaasti 1.1.2020–30.9.2022. Osumia löytyikin valtavasti. Pelkästään näistä kuudesta julkaisusta löytyi yli 450 osumaa, kuvailee pro gradu -työn tehnyt Linnea Lampi.

Apotin saama laaja julkisuus on poikkeuksellista. Mistään muusta julkishallinnon hankkeesta ei ole uutisoitu yhtä voimakkaasti.

Tarkastelussa Lammella oli Ilta-Sanomilta 6 artikkelia, Vantaan Sanomilta 5 artikkelia, Länsiväylältä 11 artikkelia, Helsingin Sanomilta 28 artikkelia, Yleltä 16 artikkelia ja Tiviltä 29 artikkelia. Yhteensä artikkeleita tutkielmassa oli 95 kappaletta.

Kehysanalyysin kautta Apotin mediakuva tarkentui: monipuolisuus yllätti

Aineiston tarkastelun sen omista lähtökohdista mahdollistavan kehysanalyysin avulla Lampi havaitsi, että eri mediatahot tuottivat keskenään erilaista näkökulmaa Apotista ja tutkimuksen eri kehykset olivat medioissa edustettuina monilla tavoilla. Vaikka uutisointi Apotista on ollut hyvin negatiivista ja kriittistä, kehysanalyysi tuotti useita eri kehyksiä.

– Monipuolisuus uutisoinnissa nousi selkeästi esille ja löysin analyysissa monta erilaista kehystä Apotille. Se oli yllättävää, koska itsellänikin oli tiedossa Apotin kriittinen mediakuva. Kuitenkin tutkimuksen kautta selvisi, ettei kehyksien perusteella näin välttämättä ollutkaan.

Kehysanalyysissa muodostui kuusi erilaista kehystä, joista Apotin mediakuva koostui: hallinnollinen kehys (32 %), vastaäänien kehys (31 %), käyttöönoton kehys (25 %), positiivinen kehys (6 %), taloudellinen kehys (4 %) ja tietoturvan kehys (2 %). Jopa kolmasosa tutkituista artikkeleista koostui siis neutraaleista, hallinnollisista sisällöistä. Tällaisia olivat esimerkiksi Apotista kertovat käyttöönottoartikkelit, rekrytointiin liittyvät asiakokonaisuudet tai muuten hallinnollisia tietoja käsittelevät artikkelit.

– Löytyi myös runsaasti artikkeleita, joissa neutraalius muuttui jutun lopussa negatiiviseksi. Näissä kärkenä oli neutraali asia, vaikkapa jouhevasti sujunut käyttöönotto, mutta silti jutun loppuun oli linkitetty aiempia negatiivisia uutisia, Lampi analysoi.

Apotin ja järjestelmäuudistuksen taustoista kaivataan lisää uutisia

Lampi opiskeli pääaineenaan poliittista historiaa ja tausta näkyy myös tutkielmassa. Hän kertoo, että Apotin mediajulkisuuden lisäksi hänelle piirtyi tarkempi kuva myös suomalaisen terveydenhuollon kehityksestä 1990-luvulta lähtien.

Lammen mukaan parin-kolmenkymmenen vuoden aikana tehdyt linjaukset ja poliittiset päätökset, jotka ovat vieneet meidät nykypisteeseen, olisi tärkeää purkaa auki. Jättimäisestä toiminnanmuutoksesta olisi hyvä saada laajempi kokonaiskäsitys. Asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotilla on pyritty 2000-luvun taitteessa asetettuihin tavoitteisiin. Apotti-hanke on ollut suuri yhteiskunnallinen hanke, joka on ensimmäisenä maailmassa ollut yhdistämässä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita saman järjestelmän alle.

Mediassa yhteiskunnallisen uudistuksen merkittävyys on kuitenkin jäänyt taka-alalle.

– On tavoiteltu isoa toiminnanmuutosta. Mutta ehkä julkisessa keskustelussa ei ole ihan ymmärretty, miten iso tämä muutos oikeasti on. Tämän kokoluokan järjestelmämuutoksen taustat, poliittiset päätökset ja kehitys vuosikymmenien aikana eivät tule ainakaan tällä hetkellä mediassa riittävästi esille, Lampi kiteyttää.