AI-työkalujen kehitys sote-alan tietojärjestelmissä kiihtyy

Apotin toimistolla Valimotiellä järjestettiin seminaari, jossa käsiteltiin tekoälytyökalujen tulevaisuutta Suomen suurimpien sote-organisaatioiden tietojärjestelmissä.

Apotin toimistolla Valimotiellä 16.10. järjestetty AI-seminaari tarjosi näkymiä Apotti-järjestelmän tulevaisuuden suunnasta. Apotti rakentuu yhdysvaltalaisen Epicin asiakas- ja potilastietojärjestelmän päälle, joka on laajasti käytössä kansainvälisesti. Yksi keskeisistä syistä Epicin valitsemiseen Apotti-järjestelmäntoimittajaksi oli sen vahva panostus tuotekehitykseen.

Seminaarissa Epicin ja Apotin tekoälyasiantuntijat sekä Helsingin, HUSin ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiantuntijat esittelivät omia tekoälysuunnitelmiaan ja -projektejaan. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntija esitteli ministeriön hankkeita ja näkemyksiä sote-alan lainsäädäntöön liittyen uuden teknologian osalta.

Epicin alustuksen pitänyt Sean McGunigal kertoi, että Epic-järjestelmän tekoälykehityksessä on sekä yksinkertaisia käyttäjälle muistutuksia ja lisäohjeita lähettäviä ohjelmia että monimutkaisempia ennakoivia analyyseja ja kielimalleihin perustuvia sovelluksia.

Yrityksen tekoälypiloteissa järjestelmä osaa jo luoda osittain valmiita vastauksia potilaiden ja sote-henkilöstön työkoriviesteihin, joita käyttäjä voi muokata haluamallaan tavalla. Lisäksi potilaista ja asiakkaista voidaan muodostaa koosteita, jotka auttavat ammattilaisia hahmottamaan alustavan kokonaiskuvan potilaasta tai asiakkaasta.

Epic on jo kehittänyt ympäristön puheen tunnistusta (ambient voice recognition) vastaanotoille, missä järjestelmä poimisi sote-ammattilaisen ja asiakkaan keskustelusta olennaisen sisällön ja luo tekstiluonnoksen tapaamisen dokumentointia tai potilaskertomuksen laatimista varten. Tämä toiminnallisuus on jo laajasti käytössä Yhdysvalloissa ja Alankomaissa.

McGunigalin mukaan samaa teknologiaa voitaisiin hyödyntää myös rakenteellisessa kirjaamisessa. Siinä hoitaja voi joko sanallisesti kysyä potilaan vointia tai luetella havaintoja, jotka kirjautuvat järjestelmään rakenteisesti. Epicin pilotit ovat osoittaneet, että sekä potilaat että ammattilaiset ovat olleet tyytyväisiä tekoälytyökaluihin, sillä ne vapauttavat aikaa ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

Ohjeita ja ehdotuksia

Tekoälyohjelmat kehittyvät suuntaan, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät tarjoavat ensisijaisesti ammattilaisille harkittuja toimenpide-ehdotuksia ja auttavat rutiininomaisten kirjaamistehtävien valmistelussa. Lopuksi ammattilainen tarkistaa ja hyväksyy kirjaukset.

Ensi vuonna Apotti pilotoi omia tekoälytyökalujaan Apotti-järjestelmässä. Apotin palvelualuepäällikkö Anna Bäckroos toi esiin, että vaikka pilottiprojektien kustannukset on helppo arvioida etukäteen, hyötyjen arviointi on huomattavasti haastavampaa. Tänä syksynä Apotissa keskitytään ensimmäisen pilotin ja sen tiekartan laatimiseen.

Apotin ensimmäiseksi pilotiksi valittiin asiakas- ja potilastietoasiakirjojen yhteenveto. Tämän pilotin tarkoituksena on saada kokemuksia työkalun hyödyllisyydestä ja arvioida sen tuomia etuja.

– Säästöt työajassa syntyvät tekoälysovelluksissa monista eri lähteistä ja yhdessä ne voivat kumuloitua merkittäväksi aikahyödyksi. Itse ajattelen tällä hetkellä, että puheentunnistus ja potilaskertomusten luonnosten automaattinen kirjaaminen toisivat merkittävimmät aikahyödyt, mutta emme vielä varmasti ole keksineet kaikkia käyttötarkoituksia, Apotin johtava asiantuntija, AI ja terveydenhuollon erikoislääkäri Juho Parkkola sanoo.

Työajan säästöjen lisäksi tekoälyn hyödyksi on tunnistettu hoidon ja sen laadun parantuminen sekä sote-ammattilaisten kognitiivisen kuormituksen väheneminen. Tekoälyratkaisut voivat olla myös vetovoimatekijä työntekijöiden rekrytoinnissa sekä pysyvyydessä.

Kyse on aina myös rahasta

Tulevatko uudet tekoälytyökalut lisäämään asiakas- ja potilastietojärjestelmien kustannuksia? Vastaus ei ole yksinkertainen. Tällä hetkellä Epic ja sen asiakaskumppanit, kuten Apotti, kehittävät omia tekoälypilottejaan, mutta digitaalisten palveluiden kulut liittyvät usein teknologian käyttöasteeseen.

– Digitaaliset palvelut tarvitsevat sähköä, ylläpitoa ja palvelimia. Mitä enemmän teknologiaa käytetään, sitä enemmän sen kulut kasvavat. Näitä kuluja tulee verrata työkalujen hyötyihin – jäädäänkö niiden käytöstä plussan puolelle säästetyn työajan kautta, huomauttaa Apotin teknologiajohtaja Jari Renko.

– Uuden teknologian käyttöönotto voi aluksi olla kallista suhteessa hyötyihin, mutta olemme jo huomanneet, että vakiintuneen käytön myötä tekoälysovellusten kulut ja hinnat laskevat, lisää Sean McGunigal.

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Outi Äyräs-Blumberg esitteli seminaarissa ministeriön käynnistämää sote-tekoälyn ekosysteemiä, joka yhdistää viranomaiset, tutkijat ja yritykset kokeiluhankkeiden ja lainsäädännön kehittämiseksi.

– Tekoälyasetuksessa on periaatteessa kyse markkinavalvonnasta, jossa pyritään luomaan EU:lle yhteiset pelisäännöt tekoälyjärjestelmien käyttöönotolle, Äyräs-Blumberg sanoo.

– Me STM:ssä selvitämme tällä hetkellä muun muassa etsivän terveydenhuollon kokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä lainsäädäntöä varten. Tämä tarkoittaa sitä, voitaisiinko esimerkiksi tekoälyavusteisesti etsiä hoidon tarpeessa olevia henkilöitä hyödyntämällä potilastietoja ja olemassa olevia rekistereitä. Tällöin voitaisiin ehdottaa hoitotapaamisia tai ajanvarauksia. Tähän liittyvät haasteet koskevat kuitenkin lainsäädäntöä, joka kieltää automaattisen päätöksenteon ja edellyttää hoitosuhteen olemassaoloa, Äyräs-Blumberg jatkaa.

Syyskuussa Helsingin kaupunki toteutti Apotti-järjestelmän avulla kausirokotusten porrastuksen, jossa rokoteaikojen varaus avattiin ensin korkeimman riskiryhmän potilaille. Viestintä ja ajanvarausten vapauttaminen toteutettiin Apotti-järjestelmän ja Maisa-asiakasportaalin kautta.

Kuitenkaan voimakkaasti immuunipuutteiset helsinkiläiset, jotka kuuluvat korkeimpaan riskiryhmään, eivät voineet varata aikoja Maisan kautta, vaan heidän oli tehtävä ajanvaraus puhelimitse, koska tietosuojalainsäädäntö ei tällä hetkellä salli ajanvarausoikeuden avaamista esimerkiksi tiettyä tautia sairastaville.

Vastaavien ongelmien ratkaiseminen ja uuden teknologian soveltaminen lainsäädännön kanssa on ministeriössä työn alla. Tekoälytyökalujen käyttöönottoa hidastaa tiukka turvallisuus- ja tietoturvalainsäädäntö, mikä on ymmärrettävää, mutta Äyräs-Blumbergin mukaan ministeriön tavoitteena on luoda kehitystä mahdollistavaa lainsäädäntöä.

– Kentällä on kuitenkin muitakin mahdollisuuksia. Palveluntuottajat voisivat esimerkiksi analysoida potilasdataa, ottaa yhteyttä potilaisiin sen perusteella ja näin saada ihmisiä hoidon piiriin.