Miksi Apotti herättää niin vahvoja tunteita?

Apotti-järjestelmää koskeva julkinen keskustelu ryöpsähtää pintaan aika ajoin. Olen itse seurannut keskustelua aitiopaikalta pari vuotta. Miksi Apotti herättää niin vahvoja tunteita?

Apotti-järjestelmä yhdistää ensimmäisenä maailmassa sosiaali- ja terveydenhuollon samaan järjestelmään. Apotin käyttöönotolla tavoitellaan sote-palvelujärjestelmän kokonaisvaltaista kehittämistä, ns. systeemistä muutosta, kuten professori Jari Stenvall ja tutkijatohtori Paula Rossi toteavat artikkelissaan. Apotti on siis kiistatta sote-sektorin uudisraivaaja – uudisraivaajuus on myös yksi yhtiömme arvoista. Uudisraivaajataipaleemme herättää suurta mielenkiintoa maailmalla: sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio kiinnostaa, ja Apotin matkasta halutaan kuulla ja ottaa esimerkkiä kansainvälisillä foorumeilla.

Uudisraivaajan asema ei ole helppo: Tampereen yliopiston tutkimuksessa, jossa Apottikin oli mukana, todettiin, että tarinankerrontaa niin tietojärjestelmistä kuin suurista hankkeistakin ohjaa Suomessa auttamattoman negatiivinen mallitarina. Me Apotissa teemme molempia.

Tutkijat Matias Nurminen ja Pasi Raatikainen totesivat, että tietojärjestelmästä voi kertoa vain, jos se ei toimi. ”Negatiiviset mallitarinat ovat muovanneet ainakin Suomen kontekstissa koko keskustelukulttuurin: ajattelussamme sekä tietojärjestelmät että julkiset hankkeet on tuomittu jo etukäteen epäonnistuviksi, kalliiksi ja viivästyviksi olkiluotokolmosiksi, länsimetroiksi ja VR:n lipunmyyntijärjestelmiksi.” Tämä heijastuu mitä suurimmassa määrin julkisessa Apotti-keskustelussa.

Suurin syy voimakkaisiin tunteisiin liittynee käyttäjäkokemukseen. Järjestelmän yksittäisten käyttäjien, erityisesti lääkärien, mielipiteet ovat saaneet sekä toimituksellisen että sosiaalisen median puolella huomattavaa näkyvyyttä – ja hyvä niin: tietojärjestelmien merkitys sote-ammattilaisten päivittäisessä työssä on suuri ja käytettävyyteen on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota. Me Apotissa otamme kritiikin vakavasti. Käynnistimme syksyllä 2021 käytettävyyden parantamiseen tähtäävän Apotti 2.0 -ohjelman, jonka myötä kymmeniä työtä helpottavia parannuksia on jo järjestelmän käyttäjien hyödynnettävissä. Haluamme, että järjestelmä tukee sote-ammattilaisia optimaalisella tavalla päivittäisessä työssä.

Apottia koskeneet mielipidekirjoitukset ovat myös usein siirtyneet uutisiksi toisiin medioihin. Parin vuoden aikana olemme toistuvasti saaneet lukea, kuinka ”asiantuntija X tai Y lyttää Apotin”. Nopeatempoisessa mediaympäristössä toisten myyviin aiheisiin tarttuminen on toki ymmärrettävää – mutta onko subjektiivinen ja sinänsä vastaanpanematon mielipide uutinen?

Me Apotissa seuraamme tiiviisti julkisen keskustelun sävyä. Hurjimpana kvartaalina – ns. lääkäritutkimuksen kouluarvosanojen tultua julki viime kesäkuussa – negatiivisen medianäkyvyyden osuus oli peräti 59 % kaikista julkaisuista. Pääosin jutut ovat kuitenkin neutraaleja ja ammattitaitoiset toimittajat selvittävät taustat huolella. Ikävä kyllä positiiviset uutisaiheet ja suoranaiset menestystarinat – kuten Helsingin kaupungin ja HUSin yhteistyössä pystyttämä Herttoniemen koronasairaala, jota ei olisi pystytty toteuttamaan ilman yhteistä Apotti-järjestelmää – eivät juuri nouse keskustelussa esille. Mainittakoon muuten, että vuonna 2021 Apotti-järjestelmän avulla vältettiin yli 440 000 lääkkeisiin liittynyttä haittatapahtumaa.

Tietyt väitteet toistuvat kerta toisensa jälkeen Apotti-keskustelussa ja mielipidekirjoituksissa. Moni väitteistä on myytti, joita toimitusjohtajamme Hannu Välimäki  murtaa blogikirjoituksessaan. Olemme 2 vuoden aikana laatineet yli 10 vastinetta, joissa on kumottu Apottia koskeneita virheellisiä väitteitä.

Käyttäjien kritiikin ohella kestoaiheena ovat Apotin kustannukset. Todellisuudessa kustannukset arvioitiin varsin oikein jo vuoden 2016 hankebudjetissa. Kasvu selittyy ennen kaikkea käyttäjämäärän merkittävällä, yli 40 prosentin kasvulla. Kustannuksiin liittyvissä somekeskusteluissa vaaditaan päättäjien päitä vadille ja epäillään salaliittoa tai vähintään suurta suhmurointia. Todellisuudessa hankinta tehtiin täysin avoimesti ja asiakirjoihin voi edelleen tutustua verkkosivuillamme. On myös hyvä huomata, ettei Oy Apotti Ab:n tarkoituksena ole tehdä voittoa: useiden Uudenmaan kuntien ja HUSin omistamana yrityksenä teemme nollatulosta ja pyrimme täyttämään asiakkaidemme tarpeet mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Viime vuonna Apotti mainittiin yli 700:ssa digitaalisen uutismedian artikkelissa ja yli 7 400 somepostauksessa. Apotti on selvästi noussut suomalaiseen folkloreen. Apotin hallituksen puheenjohtaja Marjo Berglund vertasi Apottia osuvasti tietojärjestelmien hetekaan: Apotti toimii yleisnimenä tietojärjestelmille. Tämän huomaa myös somekeskusteluissa, joissa monet nimekkäät julkisuuden henkilöt, joilla ei voi katsoa olevan minkäänlaista sidosta Apottiin, revittelevät sen kustannuksella. Tietoliikennehaasteet, jotka muiden järjestelmien kohdalla tyypillisesti ohitetaan nimeämättä järjestelmää, ovat Apotin kohdalla lööppiotsikoita. Kesä- ja talviaikaan siirtymiseen liittyvät toimenpiteet, jotka koskettavat kaikkia järjestelmiä ja tehdään asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi, ovat Apotin kohdalla (negatiivisia) uutisia.

Miltä tuntuu olla jatkuvasti kansakunnan tikunnokassa? Paksu nahka on tarpeen – ja tätä toivon myös yli 500 apottilaiselle, jotka joka päivä kehittävät järjestelmää eteenpäin. Onneksi asiantuntijamme – joista moni muuten on taustaltaan sote-ammattilainen ja tekee edelleen myös käytännön potilas-/asiakastyötä – suhtautuvat keskusteluun pääosin tyynesti. Tiedämme tekevämme merkityksellistä työtä koko suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon hyväksi. Ymmärrämme myös sen, että uudisraivaaja saa vääjäämättä osakseen kritiikkiä. Painotettakoon vielä, että osa kritiikistä on oikeutettua: tärkein tehtävämme on lunastaa järjestelmän käyttäjille antamamme lupaus käytettävyyden merkittävästä paranemisesta.

Haluan nähdä Apotin poikkeuksellisessa asemassa myös useita mahdollisuuksia. Käynnissä oleva sote-uudistus kääntää katsettamme entistä enemmän soten tiedollajohtamiseen, palveluintegraatioon ja kansalaisten kehittyneisiin digitaalisiin palveluihin – ja näitä olemme Apotissa rakentaneet eturintamassa. Rakentava julkinen keskustelu ja tietojärjestelmähankkeita koskeva akateeminen tutkimus – jota toivon näkeväni lisää – vie yhteiskuntaamme eteenpäin. Kuten Stenvall ja Rossi toteavat, konflikti voi toimia myös systeemisen muutoksen käyttövoimana. Toivon ja uskon näkeväni julkisessa keskustelussa tulevaisuudessa entistä enemmän positiivisia ja rakentavia, asioita edistäviä sävyjä. Annetaan yhdessä tietojärjestelmille ja suurille muutoshankkeille tukemme, jotta Suomessa uskalletaan tarttua järkälemäisiin haasteisiin myös tulevaisuudessa.

Anna Karjalainen
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, Oy Apotti Ab