Apotti-järjestelmän kehityksen edistyminen Apotti-asiantuntijan silmin

Marko Raina, Vantaan Länsimäen terveysaseman ylilääkäri, on työskennellyt Apotti-asiantuntijana täysiaikaisesti kolme vuotta. Nykyään noin 20 prosenttia hänen työajastaan kuluu Apotti-järjestelmän kehityksen parissa.

Apotti-asiantuntijat ovat mukana Apotti-järjestelmän kehitystyössä: Apotti-asiantuntijamallin tavoitteena on parantaa järjestelmäkehityksen ja kliinisen työn välistä vuorovaikutusta. Marko Raina näkee järjestelmässä paljon hyvää, mutta myös kehityskohteita, joihin täytyy panostaa.

− Apotti-järjestelmä auttaa lääkäriä perustyön tekemisessä. Sen Maisa-asiakasportaali on parantanut viestintää potilaan kanssa. Myös kuvien käsittely järjestelmässä on helpompaa kuin aiemmissa järjestelmissä, ylilääkäri Marko Raina kertoo.

Apotti-järjestelmän laaja-alaisuus on haaste erityisesti järjestelmän käytettävyydelle.

− Koska Apotti-järjestelmässä on niin valtavasti tietoa ja se palvelee niin perusterveydenhuoltoa, erikoisairaanhoitoa kuin sosiaalihuollon palveluita, on järjestelmä varsin monimutkainen ja asioita löytyy sieltä hyvin monesta paikasta. Suuri haaste järjestelmän rakennusvaiheessa olikin, ettei silloin tarkalleen tiedetty, kuinka monin eri tavoin työtä tehtiin eri paikoissa ja eri organisaatioissa, Raina summaa.

Yksi ehdoton hyöty on järjestelmän muokattavuus omaan työhön sopivaksi

− Varmasti paras tapa järjestelmän oppimiseen, olisi päästä kokeneemman kollegan vierihoidossa näkemään järjestelmän kikat ja saamaan apua oman työpöytänäkymän personointiin, Raina jatkaa.

− Järjestelmän kehityspotentiaali on juuri sen muokattavuudessa ja jatkokehittämisessä suuri. Jatkokehitykseen täytyy kuitenkin allokoida riittävästi sekä järjestelmän kehittäjien että sote-ammattilaisten resursseja.

Järjestelmä kerää valtavan datamäärän hoitotyön tueksi. Tiedon hyödyntämisessä ja raportoinnissa on kuitenkin vielä kehitettävää.

− Esimiehen näkökulmasta järjestelmään kertyvät tiedot pitäisi saada hyödynnettyä paremmin, jotta ne tukisivat järjestelmän käyttäjän arkityötä. Yksi ehdoton hyöty on se, että potilaan ja asiakkaan tiedot näkyvät samasta järjestelmästä käyttäjien roolien mukaisesti.

− Erityisesti terveydenhuollossa ajantasainen lääkityslista on erittäin hyvä uudistus, kun aiemmin eri järjestelmissä ja eri hoitopaikoissa oli omat listansa. Ja koska lääkitystiedot löytyvät nyt yhdestä järjestelmästä, järjestelmä myös antaa varoituksia esimerkiksi yhteensopimattomista lääkkeistä. Tämä parantaa sekä potilasturvallisuutta että helpottaa lääkärin muistikuormaa, kun tietoja ei tarvitse etsiä monista eri järjestelmistä. Hyödyt toki edellyttävät sitä, että tämä avohoidon lääkelista pidetään ajan tasalla, Raina sanoo.

Lastentaudeista eroon

Marko Raina näkee Apotti-järjestelmän tulevaisuuden valoisana, kunhan järjestelmän alkuvaiheen lastentaudeista päästään eroon ja järjestelmän jatkokehitykselle jää aikaa.

− Tarkempi potilasdatan hyödyntäminen parantaa hoidon laatua. Olisi tärkeää, että jokainen käyttäjä pääsisi näkemään tarkemmin lukuja omien potilaidensa hoidon vaikuttavuudesta ja benchmarkkaamaan järjestelmän tuottamasta datasta parhaat käytännöt esimerkiksi diabeteksen hoitoon, Raina visioi.

Apotti-järjestelmän saamasta käytettävyyspalautteesta huolimatta Raina uskoo järjestelmän potentiaaliin.

− Täytyy kuitenkin muistaa, että vanhat järjestelmät tulivat vaiheeseen, jossa niitä ei enää pystytty jatkokehittämään tai niiden toiminnot eivät enää vastanneet nykyvaatimuksia. Myös usean eri järjestelmän yhteiskäyttö aiheutti muun muassa lääkitysvirheitä, joita nykyjärjestelmässä on pystytty vähentämään. Ja sote-ammattilaiset itse valitsivat Apotti-järjestelmän vaihtoehtoina olleista järjestelmistä ja määrittelivät sille asetetut vaatimukset. Nyt on aika keskittyä järjestelmän jatkokehitykseen, Raina toteaa.