Vastasyntyneiden tehohoidossa käsitellään valtavaa määrää tietoa

Apotti-järjestelmän myötä pienten vastasyntyneiden potilaiden tiedot löytyvät yhdestä ja samasta järjestelmästä. Vaikka järjestelmässä on vielä vastasyntyneiden tehohoidon näkökulmasta kehitettävää, on potilasturvallisuus tietojen ajantasaisuuden myötä parantunut.

HUSin vastasyntyneiden tehohoitoyksikkö on käyttänyt Apotti-järjestelmää helmikuun 2020 alusta asti. Tähän mennessä järjestelmän käyttö on vaatinut paljon myös pois oppimista vanhoista järjestelmistä, jotka tehohoidon osalta ovat olleet edistyksellisiä Suomessa jo pitkään. Esimerkiksi tiedon rakenteinen kirjaaminen oli jo ennestään tehohoidossa tuttua.

Rakenteisella kirjaamisella tarkoitetaan usein käytettävien perustietojen kirjaamista järjestelmään aiempaa yhdenmukaisemmassa rakenteisessa formaatissa. Rakenteinen tieto vähentää tulkinnanvaraisuutta ja mahdollistaa tiedon luotettavan vertailun.

Vastasyntyneiden tehohoidossa analysoidaan valtava määrä kriittistä tietoa

Vastasyntyneiden tehohoidossa syntyy valtava määrä tietoa. Pienten potilaiden hoidossa on käytössä paljon mittalaitteita, joiden avulla järjestelmään saadaan tarkat tiedot keskeisistä elintoiminnoista, kuten verenpaineesta, happisaturaatiosta ja sykkeestä. Lisäksi järjestelmään tallennetaan nesteytys ja lääkkeet sekä kuvantamis- ja laboratoriotutkimusten tulokset.

Apotti-järjestelmään ennalta syötetyt lääkityspaketit ovat laajentuneet, mikä tasalaatuistaa hoitoa, vähentää riskejä sekä tarjoaa muistutuksia esimerkiksi antibioottipitoisuuden osalta. Myös tehohoidon jo aiemmin paljon käyttämät määräyspaketit on saatu järjestelmään mukaan. Yhteispeli kuvantamisen kanssa on myös nopeutunut, kun lähete tulee samaan järjestelmään ja voidaan käyttää rakenteisia lähetteitä. Lääkitysprosessi on nykyisin ammattimaisempi, kun lääkitykset tulevat farmaseuttien kautta, ja jatkuvien lääkitysten hallinta parempaa.

− Isoin parannus Apotti-järjestelmän myötä on se, että yhtenäinen tieto on samassa järjestelmässä. Aiemmin raskauden aikaiset tiedot ja alkuhoito olivat eri järjestelmässä kuin tehohoito ja jatkohoitoon siirryttäessä taas tiedot siirrettiin eri järjestelmään. Tämä aiheutti paljon manuaalista siirtotyötä ja osa tärkeistä lääkitys- ja taustatiedoista saattoi siirtyä väärin tai puuttua järjestelmien välillä siirryttäessä, lastentautien erikoislääkäri ja neonatologi Markus Leskinen HUSin vastasyntyneiden tehohoidosta kertoo.

− Jatkohoidon osalta pystytään seuraamaan paremmin painon kehitystä ja vertaamaan aiempiin tutkimuksiin. Ja samalla järjestelmästä saadaan heti tieto, jos jotain tutkimusta ei ole aiemmissa hoitovaiheissa tehty, niin se voidaan tehdä jatkohoidossa. Jatkossa myös uudessa lastensairaalassa on yhtenäinen lääkekäytäntö, mikä parantaa jatkohoitoa, Leskinen jatkaa.

Tiedon visualisointi vaatii kehittämistä

Uudessa asiakas- ja potilastietojärjestelmässä on paljon hyvää, mutta esimerkiksi tiedon visualisoinnissa vielä kehitettävää. Koska tietomäärä on valtava, on kaiken tiedon saaminen järkeville aikajanoille visuaalisesti esitettynä haastavaa. Tätä ominaisuutta kehitetään parhaillaan. Myös tiedon raportointi ja omien tietojen analysointi vaativat jatkokehittämistä.

Apotti-järjestelmä on ollut nyt käytössä vastasyntyneiden tehohoidossa vasta kuukausien ajan. Onnistumisena kriittisessä yksikössä voidaan kuitenkin pitää toiminnan jatkumista lähes normaalina uuden järjestelmän käyttöönotosta huolimatta.

− Vastasyntyneiden tehohoidossa ei ole ollut mahdollisuutta pienentää ruuhkaa tai siirtää potilaita toisaalle hoitoon. Vastasyntyneiden teholla hoitotahti on kuitenkin pysynyt samana, eikä toiminta ole hidastunut, vaikka toimimmekin eri tavalla kuin ennen. En vaihtaisi enää takaisin vanhoihin järjestelmiin, Leskinen kiteyttää.