Miksi hyvään käytettävyyteen kannattaa panostaa?

pääasiallista osapuolta: maksaja (ja johto maksajan edustajana), ammattilaiset ja potilas. Jos triadin jonkin osapuolen kannalta asiat eivät suju jouheasti, kokonaisuus kärsii ennen pitkää. Yleensä aika pian.

Pelkkä tiedon sähköinen saatavuus ei vielä auta ketään osapuolista kovin pitkälle. Tiedolla johtamiseen tarvitaan tietoa toiminnasta ja sen lopputuloksista. Tiedon tulee olla oikeaa, ajantasaista ja riittävän rakenteisessa muodossa, jotta sitä pystytään riittävällä luotettavuudella analysoimaan. Jos tiedon syöttäminen on ammattilaisen kannalta liian työlästä ja epäloogista, hän varmasti keksii tavan ”oikaista” tai suorastaan kieltäytyy käyttämästä huonoja luokituksia. Tämän seurauksena on epätodennäköistä, että ”tilastojen” ja ”raporttien” perusteella tehdyt johtopäätökset ja toiminnan muutokset osuvat oikeaan.

On vaikea motivoida ammattilaisia käyttämään aikaansa tietokoneen näpyttelyyn, jos hän ei saa siitä itse mitään hyötyä joko potilaan hoitamisen tueksi tai oman työnsä kehittämiseksi edes lähitulevaisuudessa. Asiakas- ja potilaskertomusohjelmiston tuleekin olla käytettävyydeltään niin hyvä, että ammattilainen suostuu kirjaamaan tiedon sellaisessa muodossa, että sitä pystytään hyödyntämään johtamisessa. Jos tietoa ei hyödynnetä oikein, kärsii potilas (tai asiakas) joko huonona hoitona tai huonosti toimivan ja/tai kalliin palvelujärjestelmän muodossa.

Sujuvoittaa työntekoa ja parantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta

Tulevaisuuden sote-talouden haasteisiin odotetaan vähintäänkin osaratkaisua sähköisestä asioinnista ja omahoidosta. Sähköisten palveluiden kehittämistä ei voi tietenkään kieltää sillä perusteella, että 100 prosenttia kansasta ei tule niitä koskaan hyödyntämään: Vaikeaa Alzheimerin tautia sairastavan ei oletetakaan oppivan varaamaan itse aikojaan, vaan hän tarvitsee tuekseen aivan muunlaisia palveluita. Toisaalta asiakas- ja potilasportaaleista on aika vähän iloa, jos niitä kykenevät oppimaan käyttämään vain ohjelmointikoulutetut diginatiivit. Jos ammattilaisen pitää kopioida käsin kansalaisten suurella vaivalla tallentamat tiedot, jotta hän pystyisi hyödyntämään niitä jatkossa, into portaalien käyttöön laimenee kummasti.

Lääkärinä toki näen hyvän käytettävyyden tuomat suurimmat hyödyt oman työni sujuvuuden ja potilasturvallisuuden parantajana. Sähköinen maailmahan mahdollistaa aivan uusia virhelähteitä, joita paperimaailmassa ei edes ollut. En ole koskaan (tietääkseni) määrännyt kynällä paperille 600 tablettia 600 milligramman sijasta kolmea kertaa vuorokaudessa otettavaksi, mutta sähköisesti se ei vaadi kuin parin millimetrin valintavirheen alasvetovalikossa. Toisaalta hyvä ohjelmisto huomauttaisi minulle, ettei osaston kaapissa edes ole niin isoja tablettipakkauksia, turvallisesta annostelusta nyt puhumattakaan eikä hoitajan tarvitsisi perääni soitella; paperillehan voi taas kirjoittaa ihan mitä tahansa.

Hyvä yhteenvetonäkymä lyhentää tiedonhakuun käytettävää aikaa huomattavasti

Hoitosuositusten noudattaminen ei monella ohjelmistolla ole juuri sen helpompaa kuin noudattamatta jättäminenkään, pikemminkin päinvastoin, sillä hoitosuositukset pitää muistaa ulkoa. Huonojen koostenäkymien aiheuttaman tiedonpuutteen takia tehdyt turhat tutkimukset/hoidot tai tutkimatta/hoitamatta jättämiset aiheuttavat vähintään taloudellisia, mutta usein myös inhimillisiä vahinkoja. Hyvän yhteenvetonäkymän on todettu lyhentävän tiedonhakuun lääkäriltä kuluvaa aikaa kolmannekseen alkuperäisestä.

Amerikkalaiset laskivat taannoin, että 10 tunnin päivystysvuoron aikana lääkäri joutuu tekemään 4000 klikkausta. Vaikka kliksuttelun määrä ei olekaan mikään käytettävyyden itseisarvoinen mittari, uskaltanee sanoa, että tuossa on jokunen sata turhaakin. Kymmenien virheansojen välttämissääntöjen ulkoaopettelu kuormittaa muistia, kun pitää painaa mieleen, missä tilanteissa määräykset eivät oikeasti menekään perille, vaikka päällisin puolin siltä näyttääkin.

Apotti-hankkeessa käytettävyys on huomattavassa osassa: käytettävyysasiantuntija-arvioiden ja käyttäjätyytyväisyyden mittaamisen lisäksi tuotteille tehdään käytettävyystestit. Hyvän käytettävyyden varmistamiseen tarvitaan käytännön työn asiantuntijoiden ja käytettävyysasiantuntijoiden yhteistyötä – unohtamatta teknologia-asiantuntijoita, jotka varmistavat, että hankitun ohjelmiston käytettävyyttä on mahdollista vielä parantaa!

Tinja Lääveri
toiminnan kehittämispäällikkö, osaamisalueina erikoissairaanhoito ja käytettävyys ammattilaisen näkökulmasta
LL, sisätautien erikoislääkäri