Uuden potilastietojärjestelmän kustannukset lähellä nykyjärjestelmien kustannuksia

”Mistään 1,8 miljardia maksavan tietojärjestelmän hankkimisesta ei todellakaan ole kysymys, kun puhutaan Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupunkien sekä Kirkkonummen kunnan ja HUSin yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalvelun hankinnasta”, sanoo järjestelmäpalvelun hankintaa valmistelevan toimiston hankejohtaja, lääketieteen tohtori Antti Iivanainen

”Kyseessä on kustannushyötyanalyysin perusteella arviolta 350–450 miljoonan euron hanke, jonka kustannukset jakautuvat kymmenelle vuodelle. Vertailukelpoisten toteutuneiden hankkeiden kustannukset ovat olleet 600 miljoonaa euroa. Aika lähelle nykyistä kustannustasoa mennään, koska tällä hetkellä nykyisten järjestelmien kulut ovat 49 miljoonaa euroa vuodelta eli lähes 500 miljoonaa euroa 10 vuodessa” Iivanainen jatkaa.

Päällekkäiset kustannukset vähenevät

Hanketoimiston teettämän kustannushyötyanalyysin mukaan pääkaupunkiseudun kuntien ja HUSin yhteinen palveluhankinta saattaa olla jopa halvempi kuin nykyinen kustannusrakenne. ”Investoinnin arvioidaan maksavan itsensä takaisin seitsemänä käyttövuotena”, Antti Iivanainen toteaa.

Hankkeen esittämät luvut perustuvat järjestelmätoimittajille suunnattuihin hintatiedusteluihin ja niiden perusteella tehtyyn kustannushyötyanalyysiin.

Kustannushyöty tulee erityisesti laadullisista tekijöistä kuten paremmasta asiakas- ja potilasturvallisuudesta, komplikaatioiden vähenemisestä ja paremmista hoito- ja hoivatuloksista.  Kustannushyötyjä muodostuu myös tietotekniikan hallinnan ja ylläpidon päällekkäisten kustannusten vähenemisestä.

Tiedonvälitys tehostuu

Kuudella kunnalla ja HUSilla on 10 eri järjestelmää käytössä. Asiakas- ja potilastiedot eivät siirry järjestelmien välillä riittävästi, jotta ne olisivat kattavasti ammattilaisten käytettävissä hoitoa ja palveluita toteutettaessa. Potilasta hoidettaessa tarvitaan häntä koskevat sairauskertomus- ja hoitotiedot ajantasaisina ja helposti saavutettavina palvelu- ja hoitopaikasta riippumatta.

Maailmalla on toteutettu samankaltaisia hankkeita perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.
”Meillä hankintaan esitetään mukaan myös sosiaalipuolta esim. vanhus-, vammais- ja päihdepalveluita”, Antti Iivanainen toteaa.
Yhä useammin asiakkaiden ja potilaiden hoitoketjut sisältävät sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluja.

Tällä hetkellä käytössä olevat tietojärjestelmät eivät myöskään riittävällä tavalla tue sähköisiä palveluja, omahoitoa ja työntekijän ja asiakkaan/potilaan välistä tietoturvallista sähköistä kommunikointia. Ne ovat kuitenkin välttämättömiä muun muassa asiakastyytyväisyyden ja tuottavuuden parantamisen näkökulmasta.

Hankintayhteistyö

Asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalveluhanketta varten on yhteistyösopimuksella perustettu kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava ja Kauniainen), HUSin ja KL-Kuntahankinnat Oy:n hankintarengas. Hankinnan kustannukset jaetaan puoliksi kuntien ja HUSin kesken. Kunkin kunnan osuus lasketaan asukaslukunsa mukaisessa suhteessa.  Ylläpidon kustannukset maksetaan käyttäjämäärien mukaisesti.

Hankintarengas edustaa sosiaalitoimen ja perusterveyden osalta 20 prosenttia koko Suomen väestöstä. HUS edustaa noin 30 prosenttia erikoissairaanhoidossa.