Apotti: enemmän kuin kirjaamista

Apotti-järjestelmää on kritisoitu siitä, että se on hidas ja monimutkainen käyttää. Järjestelmä ei kuitenkaan ole vain alusta tietojen kirjaamista varten, vaan myös työkalu hoidon ja toiminnan suunnittelussa.

Apotin sovelluskehittäjänä toimivan Iris Laineen mukaan Apotti-järjestelmän mittaristot ja seurantalomakkeet ovat suureksi avuksi hoitotyössä. Laine on aiemmin työskennellyt Uuden lastensairaalan teho-osastolla sairaanhoitajana.

– Apotti-järjestelmän sisällä toimivia, hoitoa ohjaavia ja tukevia mittareita ja arviointityökaluja on yli sata. Vuosi sitten, kun työskentelin vielä itse hoitajana, ohjelman tarjoamista hoitosuosituksista oli iso tuki työssä. Esimerkiksi ohjelman hoitosuosituksista pääsee suorilla linkeillä resepteistä annettavien lääkkeiden tietokantaan, josta voi potilaita hoitaessa tarkistaa määrätyn lääkkeen anto-ohjeet. Se lisää sekä varmuutta omaan työhön että vähentää virheiden mahdollisuutta, Laine sanoo.

HUSissa kerätyn datan mukaan Apotin käyttö onkin vähentänyt merkittävästi lääkintävirheitä: Apotti lisännyt lääkitysturvallisuutta HUSissa

Apotin asiakas- ja potilastietojärjestelmästä tekee poikkeuksellisen sen laajuus. Saman järjestelmän sisään on koottu erikois- ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon palvelut. Apotti-järjestelmä on myös toiminnanohjausjärjestelmä ja tarjoaa sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjille kattavat digitaaliset asiointimahdollisuudet Maisa-asiakasportaalin kautta. Juuri tämä tekee vertailusta muihin asiakas- ja potilastietojärjestelmiin niin vaikeaa: toisia vastaavan laajuisia järjestelmiä ei ole Suomen markkinoilla.

Osa Apotti-järjestelmän toiminnallisuuksista on myös muuta kuin lääkinnällisen tai hoitoon liittyvän tiedon hallintaan. Osa järjestelmästä taas määritellään lääkinnälliseksi laitteeksi.

Vuodesta 2018 Apotissa sovelluskehittäjänä työskennellyt Hanna Uusoksa mainitsee toisena esimerkkinä Apottiin integroiduista työkaluista Rafaela HOIq -mittarin, joka on suunniteltu työkaluksi vuodeosastoille, päivystyksiin ja leikkausosastoille. Uusoksa on ollut itse kehittämässä HOIq-mittaria hyödyntävää Apotti-seurantalomaketta. Mittariin kirjataan tietoa potilaiden hoitoisuudesta eli siitä, miten paljon hoivaa kukin potilas vaatii.

– Jos sinulla on vaikka 30 potilasta osastolla, jonne olet menossa työvuoroon, niin pelkkä potilaiden lukumäärä ei kerro paljon mitään siitä, miten intensiivisestä osastosta on kyse. Potilaiden yksilöllinen hoidon ja huolenpidon tarve vaihtelee suuresti. Siksi Rafaelaan syötetyt tiedot potilaiden hoitoisuudesta auttavat työn suunnittelussa ja hoitajien resursoinnissa, jotta oikea määrä työvoimaa kohtaa oikean määrän potilaita osastoilla, Uusoksa sanoo.

Uusoksa jatkaa kertomalla, että osa seurantalomakkeista toimii hoitoa ohjaavana mittaristona. Mitä parempaa dataa järjestelmään syöttää, sitä tarkempia hoitosuosituksia ohjelma antaa. Rafaelan kaltaiset ohjelmat, jotka on integroitu Apotti-järjestelmään sekä Apotin omat toiminnallisuudet kokoavat valtaosan hoitotyössä tarvittavista työkaluista samaan ohjelmaan.

Apotti-järjestelmän käyttö tosiaan vie nykyisin paljon hoitajien työaikaa, mutta syy tähän ei välttämättä ole se ensimmäiseksi mieleen tuleva.

– Siinä missä aiemmin hoitoon tai potilaiden tietojen kirjaamiseen liittyviä asioita tehtiin lukuisissa eri ohjelmissa ja alustoilla, niin nyt valtaosa siitä kaikesta tehdään Apotin sisällä yhdessä ja samassa järjestelmässä, Uusoksa sanoo.

Tietojärjestelmän rooli potilasturvallisuudessa

Apotti-järjestelmä osaa esimerkiksi kertoa potilaan yksilöllisten tietojen perusteella, miten paljon aikaa kanyylin vaihtamisesta on, milloin viimeksi keskeiset elintoiminnot on potilaalta mitattu tai onko potilaalla mahdollisesti sepsis eli verenmyrkytys. Tieto kanyylin vaihtamisesta voi kuulostaa maallikon korvaan pikkuasialta, mutta liian pitkään vaihtamatta olleena se saattaa aiheuttaa infektion, jolla voi olla heikkokuntoiselle potilaalle hyvin vakavia seurauksia. Näin digitalisaation pienet, ja hoitoa saavan kannalta usein huomaamattomat muutokset osaltaan parantavat pitkällä aikajänteellä hoidon laatua sekä potilasturvallisuutta.

– Meidän työmme sovelluskehittäjinä koostuu pitkälti loppukäyttäjiltä, esimerkiksi sairaanhoitajilta, tulleista kehitysehdotuksista järjestelmään. Myös lakisääteiset muutokset järjestelmään ja erilaiset palvelupyynnöt vievät oman aikansa. Tärkeimpänä tavoitteena tässä työssä on kuitenkin kehittää mahdollisimman toimivaa ja turvallista järjestelmää sote-ammattilaisten käyttöön, Laine sanoo.

Apotti-järjestelmään kirjataan tietoja rakenteisesti, jotta siihen syötetty tieto pysyy muodoltaan yhtenäisenä. Sisätautilääkärinä HUSilla työskentelevän Apotti-asiantuntija Hannamari Lehtisen mukaan juuri rakenteinen kirjaaminen jakaa ammattilaisten mielipiteitä.

– Itse pidän rakenteisesta kirjaamisesta, kun joku toinen taas suosii avointa proosaa. HUSilla meidän tavoitteenamme on kuitenkin yhdenmukaistaa järjestelmään kirjattua tietoa, jotta se olisi samanlaisena kaikkien käytössä, Lehtinen sanoo.

Niin ikään aiemmin sairaanhoitajana työskennellyt Apotti-asiantuntija ja nykyisin HUSilla suunnittelijana toimiva Ella Norros kertoo, että Apotti on virtaviivaistanut tiedonkulkua silloin, kun potilasta siirretään sairaalassa osastolta toiselle.

– Kun potilaalle tulee vaikka sisäisiä siirtoja, kaikkia lääkemääräyksiä ei tarvitse lopettaa ja aloittaa uusiksi. Ne pysyvät samana järjestelmässä, vaikka potilas siirtyisi vuodeosastolta toiselle. Tämä toiminnallisuus ei tule Epic Systemsiltä, vaan se on apottilaisten järjestelmään kehittämä ominaisuus, Norros sanoo.