Apotin järjestelmäkehitys: Hus psykiatrian potilasohjauspilotti helpottaa potilaan hoitoonpääsyä

Apotin järjestelmäkehitys on potilaslähtöistä. Esimerkiksi HUS psykiatrian potilasohjauspilotti keskittää ajanvarauksen työjonoihin, jolloin vapaita aikoja näyttöön perustuviin hoitoihin voidaan etsiä laajemmalta alueelta ja useista yksiköistä koko HUSin alueelta.

HUS psykiatrian kehittämispäällikkö Petri Näätäsen mukaan haasteet HUS psykiatrian potilasjonologistiikassa tunnistettiin jo useampi vuosi sitten. HUS psykiatrialla on valtavat potilasvirrat, sillä kokonaisuuteen kuuluu 113 avoyksikköä, 37 eri osastoa sekä keskimäärin n. 40 000 avohoidon potilaskäyntiä kuukaudessa, joista n. 1000 ensikäyntiä.

– Terapiajonojen hallinnointi on ollut sekavaa ja potilasohjauksen tapojen kirjo suuri. Siksi tarve keskitettyyn malliin oli valtava. Halusimme saada potilasvirran ohjattua entistä hallitummin Apotti-järjestelmän tietoteknisiä valmiuksia hyödyntämällä, Näätänen kertoo.

Keskitetty ajanvarausjono tehostaa hoitoonpääsyä

Aikaisemmin potilaat ovat pääosin ohjautuneet oman yksikön ajanvarauspyyntöjen työjonoon ja aika on varattu omaan yksikköön. Eri terapiamuodoille on ollut vaihtelevia jonokäytäntöjä. Uudessa toimintamallissa terapioiden aloitusmääräykset ohjautuvat keskitetyille linjakohtaisille työjonoille, jolloin vapaita aikoja voidaan hakea yhden yksikön sijaan laajemmin linjan alueellisista yksiköistä terapiatarjonnan mukaan. Apotin tuotepäällikkö Timo Kukkonen kertoo, että nyt kehitetty uusi malli on ensimmäinen keskitetty jonomalli HUSissa.

– Käytännössä potilas saa nopeammin ajan hoitoon, koska nyt aikoja voidaan antaa koko HUSin alueelle. Potilaalta kysytään toki varausvaiheessa valmiutta ottaa hoitoa vastaan kauempaa sekä myös hoidon vastaanottamisesta etänä, Kukkonen avaa.

Apotin järjestelmäkehitys on potilaslähtöistä 

Pilottia valmisteltiin pitkään psykiatrian asiantuntijaryhmän ja Apotin yhteistyönä ja se aloitettiin Hyvinkään, nuorisopsykiatrian ja mielialahäiriölinjan yksiköissä vuonna 2023. Tulevaisuudessa testattu malli on tarkoitus levittää soveltuvin osin koko psykiatrian toimialalle ja kaikkiin terapiamenetelmiin.

– Potilaslähtöisyys korostuu. Aiemmin potilaalle on tarjottu pääasiassa vain sitä hoitoa, mitä omassa yksikössä on ollut tarjolla. Nyt hoitoonpääsyn mahdollisuudet laajenevat ja potilas pääsee tarpeenmukaiseen hoitoon entistä tehokkaammin hyödyntäen laajempaa osaamiskirjoa, kuvailee Näätänen muutosta.

Uusi malli hyödyttää myös työntekijöitä sekä johtoa. Malli tulee säästämään työaikaa ja antaa terveydenhuollon ammattilaiselle mahdollisuuden keskittyä ydinosaamiseensa eli potilaan hoitoon. Myös tiedolla johtaminen helpottuu.

– Malli antaa kokonaiskäsityksen potilasvirroista,  osaamistarjonnasta ja näiden kehittämistarpeista. Jatkossa näkyy paremmin esimerkiksi se, kuinka pitkä jonotusaika on milläkin terapiamuodolla, missä päin on pullonkauloja ja toisaalta myös sen, missä on tilaa, Näätänen kertoo.

Keskinäinen kommunikaatio on avain kehittämistyölle

Koko projektin ajan oleellista on ollut keskinäinen kommunikaatio HUSin asiantuntijaryhmän ja Apotin välillä sekä kommunikoinnin jatkuva kehittäminen. Yhteistyöllä voi olla myös pidempiä vaikutuksia, sillä onnistuneesta projektista voi kummuta jatkokehittämistä tai uusia parannuksia muille alueille ja muihin yksiköihin.

– Jos kentällä on tarve muuttaa tai kehittää jotain, voi yhteisen keskustelun ja kehittämisinnon avulla löytyä tehokas ratkaisu. Esimerkiksi HUS psykiatrian pilottiin saimme mukaan kaiken, mitä siihen haluttiin. Yhteistyöllä päästään hyvään lopputulokseen, Kukkonen summaa.