Soten digitalisaatio on seuraavan vaalikauden kuuma aihe

Eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 2.4. Uusi eduskunta saa eteensä tukun haasteita: valtion kassa kumisee tyhjyyttään samalla, kun huoltosuhde heikkenee, sote-sektori kärsii piinaavasta työvoimapulasta ja globaalit kriisit heiluttavat markkinoita ja heikentävät kansalaisten hyvinvointia. Sote-sektorin digitalisaatio voi osaltaan helpottaa hankalaa tilannetta.

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.1.2023. Siirtymä sujui pelättyä jouhevammin, mutta todelliset haasteet ovat vasta edessä: nyt tulisi löytää keinoja sote-sektorin veto- ja pitovoiman sekä tuottavuuden parantamiseen.

Eräs keskeinen, monella hyvinvointialueella edessä oleva päätös liittyy asiakas- ja potilastietojärjestelmiin: useat hyvinvointialueet aloittivat työnsä käytössään useita rinnakkaisia järjestelmiä, eikä sosiaali- ja terveydenhuollon eri osa-alueet yhdistävien järjestelmien mahdollistamia hyötyjä saada vielä pitkään aikaan käyttöön.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnot integroivien järjestelmien avulla prosessit yhdenmukaistuvat, toiminnan ohjaamiseen ja kehittämiseen tarvittava tieto karttuu ja oikeus tasalaatuiseen hoitoon ja palveluun toteutuu asiointipaikasta riippumatta. Tulevalla vaalikaudella tuleekin aloittaa työ erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut yhdistävien asiakas- ja potilastietojärjestelmien rakentamiseksi kaikilla Suomen hyvinvointialueilla. Järjestelmäratkaisuja tehtäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota myös kansalaisten digitaalisen asioinnin sujuvuuteen. Helppokäyttöiset digipalvelut lisäävät kansalaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia ja avaavat mahdollisuuden sote-asioiden hoitoon perinteisen virka-ajan ulkopuolella.

Digitalisaation hyötyjä tulee arvioida monesta näkökulmasta – päällekkäisiin investointeihin ei ole varaa

Tulevalta hallitukselta tarvitaan määrätietoista otetta ja ohjausta, jotta Suomeen syntyy eheä ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut mahdollistava sote-arkkitehtuuri. On myös tärkeää, että valtio ohjaa hyvinvointialueiden yhtenäisten asiakas- ja potilastietojärjestelmien rakentamista mm. alueiden investointisuunnitelmia arvioidessaan.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmien kirjo on laaja ja niiden kyvykkyyksiä hankala hahmottaa: investointien hyötyjä tulisi arvioida niin sote-toiminnalle koituvan arvon, potilaan/asiakkaan kokeman arvon, hoidon/palvelun lääketieteellisen arvon kuin henkilöstön kokeman arvon näkökulmasta. Mittavia investointeja tulisi myös tarkastella pitkällä aikajänteellä, mm. tekoälyn mahdollisuudet huomioiden. Yhtenäiset kansalliset vertailukriteerit helpottaisivat asiakas- ja potilastietojärjestelmien vertailua ja hyvinvointialueiden tulevia päätöksiä.

Uusimaa on Apotti-järjestelmän ja Maisa-asiakasportaalin myötä sosiaali- ja terveydenhuollon integraation ja kansalaisten digitaalisten palveluiden edelläkävijä. Onkin tärkeää, että tulevissa investoinneissa vältetään päällekkäisyyksiä ja löydetään yhteistyötä hyvinvointialueiden välillä. Tämä vähentää myös riskiä palveluiden erojen kasvamisesta eri alueilla. Esimerkiksi Uudenmaan alueella tulisi pyrkiä mahdollisimman yhtenäiseen järjestelmäratkaisuun sote-toiminnan tehostamiseksi, asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi ja tehtyjen investointien maksimaaliseksi hyödyntämiseksi. Apotti-järjestelmää lähdettiin aikanaan kilpailuttamaan ja rakentamaan koko Uudenmaan yhteiseksi järjestelmäksi, ja sitä käyttää jo 77 prosenttia Uudenmaan sote-ammattihenkilöistä.

Uudellemaalle tarvitaan pysyvä ratkaisu potilas- ja asiakastietojen saumattomaan käyttöön

Sosiaali- ja terveydenhuollon sääntelyn kehittäminen jatkuu tulevallakin vaalikaudella. Soten tiedonhallintasäädösten kokonaisuudistuksessa tulee varmistaa asiakas- ja potilastietojen saumaton liikkuvuus asiakas- ja potilasturvallisuuden turvaamiseksi ja luoda edellytykset nykyaikaisten asiakas- ja potilastietojärjestelmien täysimääräisen hyödyntämisen ja tuottavuuden lisäämisen mahdollistamiseksi.

Hallituksen asiakastietojen käsittelyä koskeneessa esityksessä (HE 246/2022) otettiin askeleita oikeaan suuntaan. Kuten lausunnossamme korostimme, tulee valmistelun edetessä löytää pysyvä ratkaisu Uudenmaan erillisratkaisun myötä syntyneeseen, potilastietojen saumattomaan käyttöön Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja erikoissairaanhoitoa tuottavan HUS-yhtymän välillä liittyvään haasteeseen.

Digitalisaation mahdollisuuksista on nähty vasta pieni osa

Digitalisaatio ei korvaa aitoa potilaan/asiakkaan ja sote-ammattihenkilön välistä kohtaamista, mutta esimerkiksi rutiiniluonteisten tehtävien automatisoinnilla voitaisiin vapauttaa sote-ammattilaisten aikaa eniten apua tarvitsevien asiakkaiden ja potilaiden kohtaamiseen. Myös etävastaanotot ja digitaalinen viestintä keventävät palvelujärjestelmän kuormitusta: esim. HUS Akuutin etävastaanottokokeilusta saatiin niin rohkaisevia tuloksia, että toimintamalli päätettiin vakiinnuttaa, ja Helsingin neuvolan keskitetyn puhelinpalvelun soitot ovat vähentyneet merkittävästi Maisa-asiakasportaalin käyttöönoton myötä. Moni sote-palveluiden asiakas hoitaa mielellään asioitaan sähköisesti ja esim. esitietojen ennakkotäytöllä voidaan vapauttaa aikaa varsinaisella vastaanotto-/asiakaskäynnillä.

Yllä mainitut esimerkit ovat vasta alkua. Esim. tekoälyyn ja big dataan liittyy suuria odotuksia mm. sote-ammattilaisten kirjaamiseen kuluvan ajan vähentymisen ja potilaiden yhä tehokkaamman ja kohdennetumman hoidon näkökulmasta.

Uskallankin veikata, että sote-sektorin digitalisaatio on seuraavan vaalikauden kuuma aihe. Toivon, että uusi eduskunta tunnistaa asian merkityksen ja luo edellytyksiä digitalisaatiokehityksen yhä tehokkaampaan edistämiseen ja alan toimijoiden väliseen yhteistyöhön.